Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot
Opiskelijat ovat näkyvä osa yliopistokaupunkien elämää, ja näiden kaupunkien vetovoima opiskelupaikkakuntina kiinnostaa paitsi kuntapäättäjiä myös laajempaa yleisöä. Tulokset kuitenkin osoittavat, että yhä useampi yliopisto-opiskelija lähtee kotikaupungistaan muualle opiskelemaan. Pääkaupunkiseudulta muualle opiskelemaan muuttaneiden yliopisto-opiskelijoiden osuus on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2001 vain noin 10 prosenttia uusista opiskelijoista lähti pois pääkaupunkiseudulta, kun vuonna 2021 luku oli jo yli 30 prosenttia.
Samankaltaista kehitystä on havaittavissa myös Tampereella, Turussa ja Oulussa. Vuonna 2001 uusista opiskelijoista noin 20 prosenttia lähti Turusta ja Tampereelta muualle opiskelemaan, ja vuonna 2021 osuus oli noussut jo 40 prosentin tienoille. Oulusta muualle opiskelemaan muuttavien osuus taas on kasvanut hitaammin kuin vertailun muissa kaupungeissa.
Erityisesti suuret yliopistot keskittyvät maantieteellisesti Etelä-Suomeen. Tämä näkyy osittain siinä, että Oulusta suurin osa muuttajista muuttaa yli 350 kilometrin päähän. Muualla eniten yleistynyt on 50–200 kilometrin päähän muuttavien osuus. Etenkin pääkaupunkiseudun yliopisto-opiskelijoista useimmat muuttavat melko lähelle: harva lähtee yli 200 kilometrin päähän. Alueelle jääminen onkin siellä todennäköisempää kuin vertailun muissa kaupungeissa.
”Tuloksista voi havaita, että erityisesti Tampereen ja Turun yliopistot vetävät opiskelijoita muualta, mutta näiden alueen omista nuorista yhä harvempi jää kotiseudulleen opiskelemaan. Oulusta taas muutetaan kauaskin, mikä johtunee osittain suurten yliopistojen keskittymisestä Etelä-Suomeen. Tulokset auttavat ymmärtämään, että pk-seudun ulkopuolella joka toinen yliopisto-opiskelija on muuttanut uuteen kaupunkiin – ja määrä kasvaa koko ajan”, kertoo kaupunkitaloustieteen professori Tuukka Saarimaa.
Toisin kuin pääkaupunkiseudulla, muissa kaupungeissa suurin osa opintonsa aloittaneista on kotoisin jo muualta. Erityisen voimakasta kasvu on ollut Turussa, jossa muualta tulleiden osuus on noussut noin 50 prosentista 80 prosenttiin 20 vuodessa. Myös Tampereella on havaittavissa selkeää kasvua vuoden 2014 jälkeen. Oulu eroaa jälleen muista sijaintinsa takia: lähialueilla ei asu yhtä paljon opintonsa aloittavia.
Kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain
Kunnissa tehdään päivittäin pienempiä ja suurempia asukkaiden elämään vaikuttavia päätöksiä. Mitä paremmin päätöksentekijällä on aiheeseen liittyen tietoa, sitä parempia päätöksiä osataan tehdä. AlueAvain on kaksivuotinen Suomen kuuden suurimman kaupungin pilottihanke, jossa tuodaan yksilötason ajantasaiset rekisteriaineistot mahdollisimman käyttökelpoisesti kuntien päätöksentekijöiden hyödynnettäväksi.
Tutkimusryhmä toimii Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksella ja sitä tehdään yhteistyössä Kuutoskaupunkien verkoston ja Kuntaliiton kanssa. AlueAvaimen akateemisena johtajana toimii kaupunkitaloustieteen professori Tuukka Saarimaa.
Analyyseihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa: .
Lisätietoja ja eri kaupunkien muuttotilastot:
äپٴDz:
Taloustieteen laitos
Taloustieteen laitos tarjoaa kattavan näkemyksen talouksien toiminnasta ja yritysten toimintaympäristöstä.
Lue lisää uutisia
Aalto-yliopiston Näytös/Näyttely26 muuttaa Helsingin Lasipalatsikorttelin muodin ja tekstiiliosaamisen polttopisteeksi
Tapahtumakokonaisuus esittelee Aallon tekstiilin, vaatteen ja muodin alueen kokonaisvaltaista osaamista, kun sekä muodin kandidaattipääaineesta että muodin ja tekstiilin maisteripääaineesta (MA Major in Fashion and Textile Design) valmistuvat opiskelijat esittelevät opinnäytetyönsä.
3D-teknologia paljasti uusia rakenneyksityiskohtia Halsuan 200-vuotiaasta puukirkosta
MeMo-instituutti on mallintanut Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan Halsuan kirkon ja sen kellotapulin fotorealistiseksi ja mittatarkaksi 3D-malliksi.
1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona
Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.