Vuoden Ympäristörakenne 2025 -palkinto Kalasatama-Pasila -raitiotielle
Tuomariston mukaan Raitiolinja 13:ssa Kalasatamasta Pasilaan nousi esiin useita keskeisiä vahvuuksia. Kokonaisuutena raitiolinja nähtiin kunnianhimoisena hankkeena joka osa-alueella ja joukkoliikenne oli suunniteltu alusta alkaen osaksi jo olevaa kaupunkirakennetta sitä elävöittäen ja vihertäen, palkintoperusteluissa todetaan.
”Raitiolinja on hieno esimerkki kokonaisuuksia yhdistävästä ja erilaisesta hankkeesta, joka näkyy myös hienosti kaupunkilaisten arjessa”, kuvailee tuomariston puheenjohtaja Kaisa Koskelin Maisemasuunnittelijat ry:stä.
Kokonaisuuteen kuului raitiotien rakentaminen Nihdistä Kalasataman kautta Pasilaan sekä lukuisia hankkeeseen kytkeytyviä katu- ja viheralueita. 4,5 kilometriä pitkä poikittaisyhteys liitettiin olemassa olevaan joukkoliikenneverkkoon varmistaen sujuvat yhteydet työmatkalaisille ja alueen asukkaille. Lisäksi rakennettava raitiotie yhdistyy Nihdissä Kruunusillat-raitiotiehen, jonka on arvioitu valmistuvan vuonna 2027.
Ennusteiden mukaan Kalasatamassa asuu vuonna 2040 noin 25 000 asukasta ja alueella käy töissä 10 000 ihmistä.
Monimuotoinen kaupunkiluonto johtotähtenä
Kestävät rakentamisen ratkaisut, luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja viihtyisän kaupunkiympäristön rakentaminen olivat hankkeen kantavia periaatteita.
Kaupunkiluonnon monimuotoisuuden vahvistaminen nostettiin yhdeksi vastuullisuustyön keskeisistä painopisteistä. Tämä näkyy uuselinympäristöjen luomisena katualueille, monilajisina istutuksina sekä kasvillisuuden maksimointina myös epätavanomaisiin paikkoihin, kuten raidealueille sekä ratikkapysäkkien katoille.
Aalto-yliopistosta hankkeessa ovat olleet keskeisessä roolissa apulaisprofessori Elisa Lähde, joka toimi hankkeen vastuullisuusvastaavana ja oli kehittämässä hankkeen poikkitieteellisiä kestävyysratkaisuja, sekä väitöskirjatutkija Olivia Mahlio, joka toimi hankkeessa maisema-arkkitehtina ja vastasi katuympäristösuunnittelusta erityisesti Hermannin rantatiellä.
“Kestävyys rakennettiin hankkeessa poikkitieteellisenä työnä osaksi arjen suunnittelupäätöksiä. Palkinto on tärkeä viesti siitä, että kunnianhimoista vastuullisuustyötä arvostetaan ja että infrahanke voi olla myös maisema- ja kaupunkikehityshanke”, sanoo apulaisprofessori Elisa Lähde.
Raitiolinjan varrella Hermannin rantatiellä toteutettiin myös poikkeuksellisen monipuolista katukasvillisuutta: vain 850 metrin matkalle istutettiin 15 eri puulajia, ja paahteisilla alueilla hyödynnettiin aroistutuksia sekä ruderaattialueiden eli erilaisten joutomaiden siemenpankkia hyödynnettiin pintamaita kierrättämällä.
“Hermannin rantatiellä tavoitteena oli luoda toimiva, viihtyisä ja vehreä katuympäristö, jossa monimuotoisuutta tukevat ratkaisut ovat osa kokonaisuutta – eivät irrallisia lisäyksiä”, valottaa väitöskirjatutkija Olivia Mahlio.
Allianssimalli mahdollisti kunnianhimoisen vastuullisuustyön
Hanke toteutettiin allianssimallilla, jossa tilaaja, suunnittelijat ja urakoitsijat muodostivat yhteisen tiimin. Malli loi vahvan pohjan kokeiluille, työpajoille ja innovoinnille sekä auttoi viemään kestävyystoimet suunnitelmista toteutukseen.
Kestävyysratkaisuja alettiin kehittää jo esiselvitysvaiheessa, ja vastuullisten toimenpiteiden toteutuminen vahvistettiin marraskuussa 2024 BREEAM Infrastructure -ympäristöluokituksella, jonka Kalasatamasta Pasilaan -hanke sai ensimmäisenä raitiotiehankkeena Suomessa. Hanke saavutti luokituksessa kiitettävän tason.
Raitiotien varrella katuympäristön viihtyisyys, houkuttelevuus ja turvallisuus paranivat. Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet paranivat myös merkittävästi.
Vuoden ympäristörakennepalkinto julkistettiin keskiviikkona 11. helmikuuta ViherGaalassa Jyväskylän Paviljongissa. .
äپٴᲹ:&Բ;
ApulaisprofessoriElisa Lähde, Aalto-yliopisto, 050 471 9141, elisa.lahde@aalto.fi
VäitöskirjatutkijaOlivia Mahlio, Aalto-yliopisto, 050 4110998, olivia.mahlio@aalto.fi
Lue lisää uutisia
3D-teknologia paljasti uusia rakenneyksityiskohtia Halsuan 200-vuotiaasta puukirkosta
MeMo-instituutti on mallintanut Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan Halsuan kirkon ja sen kellotapulin fotorealistiseksi ja mittatarkaksi 3D-malliksi.
Suomen kielen integrointi englanninkieliseen tekniikan alan opetukseen: tekoälyvideoiden mahdollisuudet ja haasteet
Tässä blogipostauksessa opetusassistentti Rainer Ruuskanen kertoo siitä, miten tekoälyn avulla tuotetuilla videoilla voi tuoda suomen kieltä mukaan englanninkieliseen substanssiaineen opetukseen ja samalla tukea kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen oppimista.
Nordean ja Aalto-yliopiston yhteishankkeessa tutkitaan tekoälyn tulevaisuutta sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta
Aalto-yliopisto ja Nordea aloittavat tutkimus- ja koulutusyhteistyön. Tarkoituksena on selvittää, miten tietoteknisten laitteiden kasvava itsenäisyys muovaa tulevaisuuden palveluja.