911������

Aalto-yliopiston professori Niina Nurmi ja vanhempi yliopistonlehtori Ville Eloranta kehittävät parhaillaan tekoälymenetelmää, jonka tavoitteena on ratkaista työpaikan konfliktitilanteita – jo ennen niiden syntymistä. TeamTwins -ohjelmistolla on jo yli tuhat käyttäjää suomalaisissa ja monikansallisissa yrityksissä sekä julkisen hallinnon organisaatioissa.

“Konfliktit, neuvottelut, kulttuuritietoisuus ja päätöksenteko ovat asioita, joissa tekoäly ei ole vielä pystynyt auttamaan tiimejä. Mutta nyt se voi auttaa kehittämään empatiakykyä”, sanoo Ville Eloranta.

Tutkijoiden kehittämä menetelmä on kolmiosainen. Aluksi tiimiläiset täyttävät kyselyn, jonka perusteella voidaan selvittää työntekijöiden keskinäistä dynamiikkaa valikoitujen, faktorianalyyseihin perustuvien mittareiden avulla. Toisessa vaiheessa tarkastellaan eri ihmisten profiilien soveltuvuutta ja soveltumattomuutta suhteessa toisiinsa.

“Työkalu voi nostaa esiin esimerkiksi konflikteja tai kitkaa laukaisevia tekijöitä kahden tiimiläisen tai koko tiimin välillä. Toisaalta, se voi myös löytää eräänlaisen voimaparin, jossa toinen syöttää toiselle ideoita ja toinen lähtee viemään niitä eteenpäin”, Nurmi sanoo.

Viimeinen vaihe on työpaja, jossa  tiimiläisten kanssa tehdään kasvotusten reaaliaikaisia simulaatioita, tuetaan tiimejä mahdollisissa vuorovaikutushaasteissa sekä autetaan ymmärtämään, miksi tiimiläiset eivät ehkä ymmärrä toisiaan.

Tällä on tiimien tehokkuuden kannalta valtava merkitys: tutkimusten perusteella luottamus tekee tiimeistä jopa 285 % tehokkaampia. Tekoälyn tunnistamista mahdollisista ristiriidoista voidaan myös keskustella jo etukäteen – ennen niiden syntymistä.

“Työkalu on eräänlainen digitaalinen peili tai kaksonen, joka auttaa reflektoimaan omia ominaisuuksia, asenteita ja toimintatapoja suhteessa tiimikavereihin ja yhteistyökumppaneihin”, Nurmi sanoo.

Tekoäly voi myös antaa jokaiselle tiimin jäsenelle yksilölliset kehittämisehdotukset kyseisen tiimin jäsenenä, tai se saattaa analysoida johtoryhmän jäsenten välisiä eroja esimerkiksi suhtautumisessa uuden teknologian käyttöönottoon.

Kuka suojelee, kuka vapaamatkustaa, kuka kuormittuu?

Kun tiimeihin on lisätty diversiteettiä eli erilaista ajattelua, se on voinut johtaa taisteluihin ja ongelmiin ymmärtämisen kanssa. Tutkijoiden mukaan on tyypillistä, että monialaisissa ja -kulttuurisissa tiimeissä konfliktit kärjistyvät, innovatiivisuus kärsii ja luovuus pysähtyy, vaikka samalla erilaisuudessa piilee innovatiivisuuden siemen.

“Sovellus on kehitetty ratkaisemaan tiimikonfliktien paradoksi. Yhtäältä haluamme, että tiimeissä on konflikteja, ja niissä uskalletaan olla eri mieltä ja haastaa. Mutta toisaalta konflikti ei saa kohdistua henkilöön tai prosessiin”, Eloranta sanoo.

Menetelmässä määriteltyjä tiimin sisäisiä roolituksia ovat esimerkiksi suojelija, innovoija, eteenpäin viejä, tiimin henkilökemiasta huolehtiva välittäjä ja laadun tarkkailija, joka varmistaa, että tiimi tekee oikeita asioita. Roolien avulla voidaan vetää johtopäätöksiä yhteistyötä tukevista ja sitä hankaloittavista elementeistä, kuten vapaamatkustamisen ja oikeudenmukaisuuden kokemuksista, sekä mahdollisista kuormitustekijöistä.

“Osallistujille tulee nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemus, jolloin he haluavat myös nähdä ja kuulla muita”, Eloranta sanoo. 

Menetelmää on tutkittu erityisesti Nurmen ja Elorannan kymmenen vuoden ajan johtamassa Aalto-yliopiston IDBM-ohjelmassa (International Design Business Management). Nurmi vetää myös Business Finlandin rahoittamaa kaksivuotista hanketta “Human-AI Collaboration and Leadership – Shaping the Future of Work”, jossa tutkijat hyödyntävät tekoälyä sekä johtamisen että sosiaalisten taitojen kehittämisen välineenä. Projektissa ovat mukana muun muassa Hanken, Futurice, Kemira, Terveystalo, Työelämän tutkimusyhdistys, Aalto EE ja Tekniikan Akateemiset (TEK). Terveystalossa on koulutettu ja koulutetaan projektin aikana kymmenittäin tiimejä, jotka tulevat Suomen suurimmista organisaatioista.