911±¬ÁÏÍø

Tutkijatohtori Virva Salmivaara, mitä tutkit ja miksi?
Tutkin yritysten ympäristövastuuseen liittyviä odotuksia – keskustelua siitä, mitä yrityksiltä odotetaan ja miten nämä käsitykset ja vaatimukset syntyvät. Tutkimukseni kohdentuu luonnonvaroihin keskittyviin teollisuuksiin, erityisesti maatalouteen. Se, että maataloudessa on käytettävä luonnonvaroja, vaikka maatalousyrittäjätkin toki tietävät kestävän kehityksen vaateista ja että heiltä odotetaan ympäristövastuun huomioimista, luo mielenkiintoisen lähtökohdan tutkimilleni diskursseille. Minua kiinnostavat yhteiskunnalliset näkökulmat, ja tutkin, miten ympäristöasioista käydään poliittista keskustelua ja miten yrittäjät itse niistä puhuvat. Maatalous on poliittisesti subventoitua, mikä rikkoo markkinalogiikkaa, ja siihen liittyy kansallismielisyyttä ja tunnetta, mikä tekee tutkimuksen tekemisestä erittäin kiinnostavaa.

Miten sinusta tuli yrittäjyyden tutkija?
Väittelin Kauppakorkeakoulusta vuonna 2017. Tätä ennen olin toiminut viestintäjohtajana yritysmaailmassa ja työstänyt siinä roolissa paljon kieltä ja miten sillä vaikutetaan. Työskenneltyäni kymmenen vuotta yrityselämässä päätin pitää sapattivuoden, jonka aikana minulla heräsi ajatus tohtoriopinnoista. Väiteltyäni tutkimuksen tekeminen on vienyt minut mukanaan.

Mitkä ovat tähänastisen urasi kohokohtia?
Ensimmäinen julkaisuni oli itselleni tärkeä, koska sen myötä koin pääseväni aidosti sisään tutkijoiden maailmaan. Erittäin innostavia ovat olleet myös tutkimusvierailut, jolloin olen päässyt tapaamaan sellaisiakin alan asiantuntijoita, joiden tekstejä olen lukenut jo aiemmin. Alkuvuodesta tänä vuonna olin ensin kolme kuukautta tutkijavaihdossa emLyonissa ja sen jälkeen toiset kolme kuukautta Oxfordin yliopiston Saïd-kauppakorkeakoulussa.

Konferenssit ovat myös upeita mahdollisuuksia vaihtaa ajatuksia toisten tutkijoiden kanssa. Vaihdossa ja konferensseissa olen saanut kokea, miten kaikki yliopistot ovat erilaisia, ja jokainen matkani on ollut erittäin opettavainen.

Mitkä ominaisuudet ovat tärkeimpiä menestyäksesi työssäsi?
Pitkäjänteisyys on tutkijan työssä aivan keskeistä. Pitää vain jaksaa tehdä työtä sitkeästi, toisin kuin yritysmaailmassa, jossa sielläkin tehdään kovasti töitä, mutta asiat etenevät aivan eri tavalla nopeasti. Työmäärää ei lasketa, vain lopputulos merkitsee. Tutkijana ei pidä myöskään tyytyä siihen, että on hyvä, vaan aina pyritään vielä vähän parempaan. Lisäksi tutkijalla tulee olla oma visio, johon uskoo, eli pää on pidettävä kylmänä, vaikka jotkut saattaisivat kyseenalaistaa omia ajatuksia.

Tutkijat myös yleensä tekevät uusia juttuja eli sikäli hyvä tutkija on myös aika radikaali. Ja tietysti yhteistyötaidot ovat tärkeät, vaikka tutkimusta itsenäisesti tekisikin. Yrittäjyyden aineessa on kyllä ollut hyvä ja mukava tehdä töitä. Kollegani, apulaisprofessori ja Suomen Akatemian akatemiatutkija Ewald Kibler, joka myös ohjasi väitöskirjani, on erittäin kannustava, mikä on osaltaan tukenut työtäni ja vienyt sitä hyvään suuntaan.

Mitä odotat tulevaisuudelta?
Toivon, että saan jatkaa tutkijan työtäni. Vapaus, että saa tehdä, mitä haluaa, kunhan pystyy perustelemaan, miksi aihe on kiinnostava ja tärkeä, on ihanaa. Minulle työn sisältö on tärkeintä, eivät mitkään tittelit ja vastaavat uratavoitteet. Kansainvälisyyden koen myös erittäin antoisana.

Tämänhetkinen tutkijatohtorin sopimukseni jatkuu ensi vuoden loppuun asti. Viime aikoina olen työstänyt Suomen Akatemian postdoc-hakemusta ja siitä tulee päätökset ensi keväänä. Tätä päätöstä odotan jännityksellä ja toiveikkaana.

Virva Salmivaaraa haastatteli Terhi Ollikainen.