Viisi asiaa, jotka jokaisen pitäisi tietää kotien lämpötiloista ja ilmanvaihdosta
Teksti: Antti Kivimäki
1. Huonelämpötilan lasku nostaa suhteellista kosteutta
Viime talven energiakriisin aikaan kotitalouksia kehotettiin tinkimään lämmityksestä. Huoneilman optimilämpötila on 21 asteen tietämillä, ja yhden asteen alennus vähentää lämmityskustannuksia noin viidellä prosentilla.
Vaikka ei erityisesti pitäisi viileästä, huoneilman lämpötilan laskulla on hyvä puoli: lämpötilan laskiessa ilman suhteellinen kosteus kasvaa.
Etenkin kovilla pakkasilla ilma on hyvin kuivaa, ja monet kärsivät limakalvojen ja silmien kuivumisesta. Kun huoneilma viilenee, suhteellinen kosteus kasvaa ja tämä osin helpottaa talven kuivuusongelmaa.
2. Rakentamista ohjaava säädata ei huomioi ilmastonmuutosta
Huoneilman maksimilämpötilaa säädetään asetuksin. Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksen mukaan olemassa olevissa rakennuksissa huoneilman lämpötila ei saa nousta yli 32 asteen ja riskiryhmillä, kuten hoivakotien asukkailla, yli 30 asteen. Uudisasuinrakennuksia puolestaan säätelee ympäristöministeriön asetus: suunnittelun yhteydessä tulee osoittaa, että huoneilman lämpötila ylittää kesäisin 27 asteen rajan korkeintaan 150 tunnin ajan.
Ongelmaksi muodostuu energialaskentaa varten laadittu referenssisää, joka perustuu vuosina 1980–2009 tehtyihin mittauksiin. Tätä energiasäätä käytetään yleisesti jäähdytyksen mitoitukseen ja lämpöolosuhteiden laskentaan. Referenssivuodessa on kuusi hellepäivää.
Uudet talot mitoitetaan kestämään kuumuutta tämän mukaan. Kymmenen viime vuoden aikana on kuitenkin koettu neljä erityisen lämmintä kesää, ja esimerkiksi vuonna 2018 oli yli 30 hellepäivää. Ilmasto lämpenee, ja erityisen voimakkaasti se lämpenee meillä pohjoisessa.
Nykysäädöksillä siis rakennetaan taloja kestämään menneiden vuosien kesiä mutta ei nykyisin varsin yleisiä hellekesiä saati tulevia, mahdollisesti vielä kuumempia kesiä.
3. Koneellista jäähdytystä tarvitaan tulevaisuudessa
Nykyisin useimpia koteja viilennetään tehostamalla koneellisen ilmanvaihdon toimintaa, avaamalla ikkunoita öisin tai sulkemalla kaihtimet päivisin.
Kun kesät lämpenevät ja helleaallot yleistyvät, tämä ei enää riitä pitämään huoneiden lämpötilaa referenssiarvojen alapuolella.
Avuksi tarvitaan koneellista jäähdytystä. Sen käyttö ei sinänsä ole kovin kallista, koska jäähdytyksen ei tarvita kovin suurta energiamäärää ja kesäisin sähkö on Suomessa yleensä halpaa. Jäähdytyslaitteistot, kuten ilmalämpöpumppu, pitää kuitenkin hankkia ja asentaa.
Selvitimme kollegoiden kanssa Valtioneuvoston kanslian tilaamassa ILMIRA-tutkimushankkeessa, miten rakennusten ilmanvaihtojärjestelmät tulisi mitoittaa selviämään lämpöaalloista nykyisessä ilmastossa. esitämme muun muassa, kuinka paljon erilaisilla passiivisilla keinoilla – kuten aurinkosuojilla ja yötuuletuksella – voidaan laskea huonelämpötiloja helleaaltojen aikana. Lisäksi arvioimme erilaisten rakennusten koneellisen jäähdytyksen tarvetta nykyisessä ja tulevaisuuden ilmastossa.
4. Myös painovoimainen ilmanvaihto vaatii huoltoa ja kuluttaa paljon energiaa
Koneellisen ilmanvaihdon hurina voi ärsyttää monia, jolloin moderni painonvoimainen ilmanvaihto näyttäytyy houkuttavana vaihtoehtona. Se ei silti toimi niin yksinkertaisesti kuin voisi kuvitella.
Painovoimainen ilmanvaihto vaatii toimiakseen lämpötilaeron: lämpimän sisäilman pitää nousta kohti kylmää ulkoilmaa. Kesällä painovoimainen ilmanvaihto ei siis toimi.
Talvella painovoimainen ilmanvaihto toimii liiankin hyvin, ja sisällä on helposti vetoisaa. Tilannetta voidaan parantaa asentamalla tuloilmaventtiili, jossa oleva pelti automaattisesti rajoittaa ilmavirtaa kovilla pakkasilla.
Mekaaninen säätöpelti vaatii suojakseen suodattimen, jotta pöly ei haittaa sen toimintaa. Tuloilmaventtiileitä on kaikissa makuuhuoneissa ja olohuoneissa, ja suodattimet pitää vaihtaa pari kertaa vuodessa. Taloyhtiölle tulee suodattimien vaihdosta tietty kustannus, ja toisaalta taloyhtiölle on riski jättää vaihto asukkaiden taitavuuden ja huolellisuuden varaan.
Painovoimainen ilmanvaihto syö myös paljon energiaa. Painovoimaisen ilmanvaihdon rakennuksessa 30 prosenttia kokonaislämmitysenergiasta kuluu ilman vaihtoon.
5. Jäähdytys ja viilennys ovat eri asioita
Jäähdytystä ja viilennystä käytetään monesti synonyymeina, mutta tarkkaan ottaen ne ovat eri asioita.
Oleskelutilojen jäähdytyksellä tarkoitetaan järjestelmää, jolla asunnon sisälämpötila saadaan pidettyä haluttuna eli raja-arvolämpötilan alapuolella mitoitusolosuhteissa.
Viilennyksellä puolestaan viitataan järjestelmiin, joilla saadaan olosuhteita hieman mukavammiksi vaikkapa lattiajäähdytyksellä. Tällöin ei yleensä anneta takuita mistään lämpötilatasosta.
Kuluttajan kannattaakin olla tarkkana siinä, myydäänkö heille jäähdytys- vai viilennysjärjestelmää.
__________________________________________________________________________________________________
äپٴᲹ:
Helteet tekevät kodeista jopa hengenvaarallisia pätsejä – nyt tutkijat selvittävät tulevaisuuden jäähdytystarpeita
Tuore tutkimushanke selvittää rakennusten lämpötiloja ja niiden vaikutusta ihmisten viihtyvyyteen – sekä etsii tehokkaita ja helposti käyttöön otettavia jäähdytyskeinoja.
Lue lisää uutisia
Aalto-yliopiston Näytös/Näyttely26 muuttaa Helsingin Lasipalatsikorttelin muodin ja tekstiiliosaamisen polttopisteeksi
Tapahtumakokonaisuus esittelee Aallon tekstiilin, vaatteen ja muodin alueen kokonaisvaltaista osaamista, kun sekä muodin kandidaattipääaineesta että muodin ja tekstiilin maisteripääaineesta (MA Major in Fashion and Textile Design) valmistuvat opiskelijat esittelevät opinnäytetyönsä.
3D-teknologia paljasti uusia rakenneyksityiskohtia Halsuan 200-vuotiaasta puukirkosta
MeMo-instituutti on mallintanut Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan Halsuan kirkon ja sen kellotapulin fotorealistiseksi ja mittatarkaksi 3D-malliksi.
1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona
Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.