Vesitekniikan hackathonissa parannettiin pääkaupunkiseudun viemäriverkon toimivuutta
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY tarjosi eksoottiset koodauspuitteet ja merkityksellisiä tavoitteita kolmellekymmenelle Aalto-yliopiston vesitekniikan ja Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen opiskelijalle viikonlopun vesihackathissa.
Pääkaupunkiseudulla on noin 3000 km jätevesiviemäreitä ja 500 jätevedenpumppaamoa. Tämä viemäröintijärjestelmä ohjaa kaikki jätevedet HSY:n Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoille, jossa ne puhdistetaan erittäin tehokkaasti. Järjestelmään päätyy myös sadevettä, jota ei tarvitsisi ollenkaan puhdistaa. Tämä kuormittaa viemäröintijärjestelmää ja jätevedenpuhdistamoita. Energiaa ja puhdistuskemikaaleja käytetään osin turhaan.
Pahimmillaan jätevettä päätyy käsittelemättömänä ylivuotoina vesistöön. Laajassa maanalaisessa järjestelmässä on kuitenkin hyvin vaikeaa löytää ongelmakohtia ja kohdentaa saneeraustoimia tehokkaasti. Hackathonviikonlopun haastava tehtävä oli kehittää uusia ideoita viemäriverkoston hallintaan. Käytettävissä oli valtava määrä dataa llmatieteenlaitoksen sadetutkilta sekä HSY:n jätevesiverkoston automaatiojärjestelmästä.
Teekkarit ryhmissä vesiasiantuntijoina
Ratkaisuja etsittiin viidessä ryhmässä, joissa teekkareiden roolina oli toimia tekniikka-asiantuntijoina. Sunnuntaina 48 tunnin tiukan puristuksen jälkeen kaikilla ryhmillä oli kasassa hyödyllisiä ideoita ja työkaluja muun muassa viemärivuotojen tai -tukosten paikallistamiseen tai viemäriverkoston parempaan hallintaan kartta- ja visualivointisovellusten avulla. Parhaana työnä palkittiin ryhmä, joka esitteli vaikuttavan työkalun poikkeama-analyysien tekemiseen automatisoidusti eri tietokannoista. HSY lähtee työstämään hackathonin ratkaisuja eteenpäin.
Hachathon oli osa HSY:n ÄlykäsVesi -projektia, jonka tavoitteena on parantaa vesihuollon resurssitehokkuutta. Tavoitteena on myös rakentaa työkalut modernin vesihuollon tuottaman kasvavan tietomäärän hallintaan.
Lue lisää uutisia
Vahva tulos Akatemian talvihausta
Akatemiatutkija- tai akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 54 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on yhteensä 33,2 miljoonaa euroa.
Kandiopinnot auttoivat Maisa Pousaria löytämään oman alan
Maisa Pousar valitsi Kestävät yhdyskunnat -kandiohjelman sen laaja-alaisuuden vuoksi – eikä vielä tiennyt, mikä ala kiinnostaisi eniten. Opintojen aikana oma suunta löytyi vesitekniikasta, ja samalla opiskelijaelämästä tuli tärkeä osa arkea Aallon kampuksella.
Aalto ja eurooppalaiset kumppanit kehittävät kansainvälistä kurssia painetun ja joustavan elektroniikan alalle
Yhdessä Wrocław University of Science and Technologyn, Politecnico di Torinon ja Grenoble INP-UGA:n kanssa Aalto kehittää kansainvälistä kurssia painetun ja joustavan elektroniikan alalle.