Valmistuspaikan läheisyys lisää teknologista etumatkaa
Tuoreen tutkimuksen mukaan yritysten kannattaa valmistaa teknologisesti vaativat tuotteet aina lähellä tuotekehitystä. Toisaalta mitä standardisoidumpaa valmistus on, sitä etäämmälle se on siirrettävissä nopeastikin. Valmistuspaikan valintaan vaikuttavat siis muutkin seikat kuin hinta – usein on kyse yrityksen toimintojen välisistä keskinäisistä riippuvuuksista.
”Jos markkinoiden tai tuotekehityksen läheisyys ovat yritykselle tärkeitä näkökulmia, sijoitetaan valmistus todennäköisesti yrityksen kotimaahan tai hyvin lähelle sitä”, arvioi tutkijatohtori Timo Seppälä Aalto-yliopistolta ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlasta.
Tutkimuksessa analysoitiin tuotannon sijoittamispäätöksiä standardisoitujen toimintatapojen, toimintojen keskinäisten riippuvuuksien ja niiden läheisyyksien näkökulmista.
Standardituotteiden valmistus voidaan yleisesti teettää melkeinpä missä päin maailmaa tahansa. Jokaisen sesongin tuotanto voidaan huutokaupata erikseen edullisimman hinnan tarjoavalle sopimusvalmistajalle.
”Ruokakaupan omat merkit ovat esimerkkejä kuluttajatuotteista, joissa huutokauppamalli on hyvin yleinen toimintatapa ja hinta oikeastaan ainoa määräävä tekijä”, lisää Seppälä.
Helkaman ja Ponssen valmistusmallit
Tutkimuksessa selvitettiin esimerkiksi kotimaisen polkupyörävalmistajan Helkaman päätöstä valmistusmaan valinnassa. Kaunotar-klassikkomallia valmistettiin yhden kauden ajan Baltiassa, ja sitten valmistus siirrettiin Indonesiaan, monivuotiselle yhteistyökumppanille. Toisin kuin Helkaman toisessa suositussa pyörämallissa Jopossa, Kaunottaressa ei tarjotulla väriskaalalla tai muulla kysynnän nopealla vaihtelulla ole niinkään merkitystä. Siksi standardisoidun tuotteen valmistuspaikkaa pystyttiin vaihtamaan nopeastikin.
”Noin puolet Helkaman tuotannosta tapahtuu kaukomailla. Emme kilpailuta valmistusta vuosittain vaan kartoitamme itse yhteistyökumppaneita, jotka pysyvät vastaamaan sekä laatuvaatimuksiimme että toimitusvarmuuteen. Kotimaassa taas valmistamme erikoispyörät sekä esimerkiksi kaikki Jopo-perheen tuotteet, joiden eri värien kysyntään voimme reagoida joustavasti oman kotimaisen tuotannon avulla”, kertoo Helkama Emotor Oy:n toimitusjohtaja Satu Helkama.
Metsäkonevalmistaja Ponssella teknologiat ja digitaalisuus ovat niin kehittyneitä, että valmistus kannattaa toteuttaa tuotteiden testaamisen kanssa saman katon alla Vieremällä. Tämän seurauksena Ponssella on teknologinen etumatka kilpaileviin tuotteisiin verrattuna. Se tekee myös tuotekehityksen syklistä huomattavasti nopeampaa kuin valmistuksensa hajauttaneilla yrityksillä. Ponssen keskitetyssä toimintamallissa, joka koskee myös Helkaman Jopoa, suurin osa tuotteen jalostusarvosta jää Suomeen.
”Monet yritykset päätyvät usein sijoittamaan valmistuksen Kiinaan, koska siellä kaikki on ollut niin edullista. Toisaalta taas presidentti Trump on linjannut kaiken valmistuksen palauttamista Yhdysvaltoihin. Tämän tutkimuksen valossa asiat eivät aina ole niin yksinkertaisia”, pohtii Seppälä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on vastannut datan keruusta ja tutkijat sen analysoimisesta uutta käyttötarkoitusta varten. Hankkeen tutkijoina ovat Timo Seppälän lisäksi Petri Rouvinen ja Jyrki Ali-Yrkkö Etlasta sekä Mikko Ketokivi espanjalaisesta IE Universitysta ja Virpi Turkulainen University College Dublinista, Irlannista.
äپٴᲹ:
Timo Seppälä
Tutkijatohtori
Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitos ja ETLA
timo.seppala@aalto.fi
puh. 046 851 0500
Journal of Operations Management -lehdessä
Lue lisää uutisia
The company established by three anthropologists relied on strong research expertise
Etnografinen tutkimustoimisto Kenno Oy was established in 2014 when its three founders were finalising their master's degree studies at the University of Helsinki and wanted to create an interesting job for themselves.
Prototyping and Validation Grant: VeinOptima
Aallon opiskelijan kehitteillä oleva tuote auttaa hoitajia löytämään verisuonet nopeammin.
Kolmen tutkijan ideasta syntyi deep tech -yritys
Vahvaan tutkimusosaamiseen nojaava Sim Analytics Oy sai alkunsa, kun kolme LUT-yliopiston eri laboratorioissa työskennellyttä tutkijakollegaa alkoi miettiä, miten tarjota ja analysoida dataa teollisuusyritysten liiketoimintapäätösten tueksi.