911

Uutiset

Välilehtien viidakossa: Sotkuinen nettiselain kuormittaa vakavasti joka neljättä, tuore tutkimus selvitti syitä ja ratkaisuja

Uusi tutkimus paljastaa, että osa nettiselaajien sopeutumisstrategioista vain pahentaa ongelmaa.
Briwsing clutter
Selailutavoilla on suuri merkitys sekasotkun syntymiselle ja sen aiheuttamalle kuormitukselle. Kuva: Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto

Viisi miljardia internetin käyttäjää viettää verkossa jo miltei puolet hereilläoloajastaan, mutta selaajalta verkko vaatii paljon. Aalto-yliopiston uuden haastatteluihin ja verkkokyselyyn perustuvan mukaan jopa joka neljäs netinkäyttäjä kokee selaimen sotkuisuuden vakavaksi ongelmaksi.

“Aloimme selvittää, mitkä haasteet nettiselailussa aiheuttavat käyttäjille ylivoimaisen kuormituksen tunnetta. Lisäksi kartoitimme, mitkä toimintamallit sekasotkua aiheuttavat, ja miten käyttäjät stressiin reagoivat”, kertoo Aalto-yliopiston tietotekniikan professori, laitosjohtaja Janne Lindqvist.

Tutkimuksen mukaan kuormitusta lisäävät etenkin selainikkunoiden ja välilehtien suuri määrä sekä verkkosivujen interaktiiviset elementit kuten näytölle singahtelevat  ponnahdusikkunat.

Käyttäjän omilla selailutavoilla on suuri merkitys sekasotkun syntymiselle ja sen aiheuttamalle kuormitukselle. Multitaskaaminen eli yritys tehdä monta asiaa samaan aikaan lisää sotkua, samoin tekee varovaisuus välilehtien sulkemisessa sekä verkossa suoritettavien tehtävien monimutkaisuus. Kuormitusta lisää myös se, jos selaajalla on verkossa samanaikaisesti useita eri työtiloja – esimerkiksi jos hän hoitaa yhdessä välilehdessä matkavarausta ja chattailee työkavereiden kanssa toisessa.

“Tätä voi verrata keittiön pöytään, jota käytetään ruokapöytänä, vanhempien lasten työpöytänä sekä nuorimpien leikkipöytänä, ja jota ei missään vaiheessa siivota”, Lindqvist kuvaa.

Myös verkkosivujen jättäminen auki selaimeen käytön päättyessä lisää sotkuisuutta. Lisäksi sekamelskaan vaikuttaa merkittävästi selaajan tapa hakea tietoa ja liikkua sivulta toiselle.

“Ihmiset helposti unohtavat mitä he ovat olleet etsimässä. Keskittyminen herpaantuu kun alkaa näkyä mielenkiintoisia asioita, ja sitten he seurailevat linkkejä ja keräilevät välilehtiä.”

Vain ratkaisukeskeiset strategiat auttavat itse ongelmaan

Tutkimuksesta selviää, että monet käyttäjät reagoivat stressiin pyrkimällä muuttamaan joko käytöstään tai suhtautumistaan epäjärjestykseen. Vain edellisten, muutokseen tähtäävien toimien avulla on mahdollista vaikuttaa ongelman pohjimmaiseen syyhyn eli itseensä sotkuun. Tällainen strategia on esimerkiksi se, että selaaja tietoisesti minimoi välilehtien lukumäärän asettamalla ennakolta ylärajan välilehtien määrälle.

“Haastatteluissamme kävi kuitenkin ilmi, että edes tällaiset strategiat eivät välttämättä aina johda muutokseen, sillä niiden edellyttämä vaivannäkö voi olla selaajille liikaa”, huomauttaa väitöskirjatutkija Rongjun Ma.

Sen sijaan tutkijoiden mukaan voi olla jopa haitallista, jos käyttäjä pyrkii ratkaisemaan ongelmaa tunnepohjaisesti, esimerkiksi välttelemällä kuormituksen ajattelemista tai sopeutumalla siihen vertaistuen kautta vaikkapa kollegojen kanssa kokemuksia jakamalla. Tunnetason laastari voi jopa estää selaajaa kääntymästä käytännössä vaikuttavien ratkaisujen puoleen.

”Tunnekeskeiset strategiat voivat kuitenkin olla myös perusteltuja. Yksittäisen käyttäjän keinot vaikuttaa esimerkiksi ponnahdusikkunoiden tai mainosten määrään verkkosivuilla ovat rajalliset”, huomauttaa väitöskirjatutkija Henrik Lassila.

Myös tutkijoiden “järjestelyksi” nimeämä lähestymistapa saattaa entisestään kerryttää sotkua. Tällaiseksi strategiaksi luetaan esimerkiksi se, että käyttäjä hallinnoi kaaosta esimerkiksi luokittelemalla välilehtiä siihen tarkoitettujen työkalujen avulla.

“Tätä voi verrata siihen, että ihminen varsinaisen siivoamisen sijaan vain järjestää tavaroita samassa tilassa uudelleen”, Lindqvist sanoo.

Lindqvist toivoo, että tutkimus antaisi nettiselaajille avaimet omien toimintatapojen kriittiseen tarkasteluun. Laajassa mielessä kyse on siitä, miten tietokoneiden hyödyt saadaan käyttöön mahdollisimman vähillä haitoilla.

“Olemme tietokoneiden kanssa tekemisissä joka päivä, eikä se aina todellakaan ole mikään ihannetila ihmiselämän kannalta. Moni asia olisi oikeastaan paljon parempi hoitaa vain paperilla. Katson asiaa siltä kannalta, että miten pystymme elämään merkityksellistä ja hyvää elämää tietokoneista huolimatta.”

Tulokset esitellään 27. huhtikuuta CHI 2023 -konferenssissa, joka on arvostetuin ihmisen ja tietokoneen välisen vuorovaikutuksen (HCI) konferenssi.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kasvot peitetty henkilö raidallisessa paidassa lasi-ikkunan ja punatiiliseinän edessä
Palkinnot ja tunnustukset, Mediatiedotteet, Opinnot Julkaistu:

Prototyping and Validation Grant: VeinOptima

Aallon opiskelijan kehitteillä oleva tuote auttaa hoitajia löytämään verisuonet nopeammin.
A group of people cheering with branded black cups. 4 people sitting, 2 on each side, and one in the middle standing up. 3 men and two women
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Kolmen tutkijan ideasta syntyi deep tech -yritys

Vahvaan tutkimusosaamiseen nojaava Sim Analytics Oy sai alkunsa, kun kolme LUT-yliopiston eri laboratorioissa työskennellyttä tutkijakollegaa alkoi miettiä, miten tarjota ja analysoida dataa teollisuusyritysten liiketoimintapäätösten tueksi.
Hehkuva neonpallo, geometrinen ydin ja valojuovat leijuvat tumman tabletin yläpuolella
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ensimmäinen suprajohtava kvanttilämpökone osoittaa, että lämpö voidaan valjastaa työksi myös kvanttimaailmassa

Suprajohtava kvanttilämpökone paitsi edistää termodynamiikan perustutkimusta, voi myös merkittävästi pienentää tulevaisuuden kvanttitietokoneiden hintalappua.
Portrait of Kimmo Järvinen, from the Xiphera team. A man smiling at the camera
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Tutkijoiden perustama Xiphera kasvaa vauhdikkaasti

Yhdeksänvuotisjuhliaan viettävä Xiphera Oy on kehittänyt tietoturvauhkien torjuntaan laitepohjaisia salausratkaisuja. Yritys on ns. deep tech eli syväteknologiayritys, jonka tuotteet nojaavat tutkimukseen ja tuottavat uusia teknologisia ratkaisuja.