Väitös: Korkeasti koulutetut suosivat maalämpöä omakotirakentamisessa
Omakotirakentajien koulutustaso ja aiempi kokemus omakotiasumisesta vaikuttavat vahvasti lämmitysteknologian valintaan, selviää Anna Saharin väitöstutkimuksesta, joka tarkistetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 5.5. klo 12 alkaen.
Suomalaisten omakotitaloista tällä hetkellä vasta 4 % lämpiää maalämmöllä, mutta niiden määrä on kolminkertaistunut alle kymmenessä vuodessa. Maalämmön osuus voisi olla suurempikin, sillä pian tarkastettavan taloustieteen alan väitöstutkimuksen perusteella maalämpö olisi järkevä investointi valtaosalle talonrakentajista, jos lämmitysjärjestelmän valintaa tarkastelee puhtaasti kustannusten näkökulmasta.
Anna Saharin taloustieteen väitöskirja käsittelee lämmitysjärjestelmän valintaa vuosina 2000–2011 rakennetuissa uusissa omakotitaloissa. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka rakentajakohtaiset ominaisuudet kuten tulotaso, koulutustaso tai ikä liittyvät lämmitysteknologian valintaan ja kuinka herkkiä suomalaisten kotitalouksien investointipäätökset ovat sähkön hinnoille.
Kotitalouden tulotaso, koulutustaso ja aikaisempi kokemus omakotiasumisesta vaikuttavat merkittävästi lämmitysjärjestelmän valintaan
Maalämpö on erityisesti korkeasti koulutettujen ja hyvätuloisten valinta. Omakotitalossa jo valmiiksi asuvat taas valitsevat todennäköisemmin suoran sähkölämmityksen.
Kustannukset eivät ole ainut peruste lämmitysjärjestelmän valinnalle. Saharin tutkimus antaa kuitenkin viitteitä siitä, että osa sellaisista kotitalouksista, jotka tietävät maalämmön edulliset käyttökustannukset, jättävät valinnan tekemättä esimerkiksi luottorajoitusten tai tarkemman tiedon puutteen vuoksi.
”Maalämpö on myös sitä epätodennäköisempi valinta, mitä suuremmasta perheestä on kyse. Jos maalämmön valintaan siis halutaan kannustaa, tarkasti pienituloisille lapsiperheille ja matalammin koulutetuille kotitalouksille kohdennetut toimet voivat olla hyödyllisiä”, Sahari arvioi.
”Kotitalouksien energiatehokkuuden parantamisen näkökulmasta maalämmön suurin potentiaali on tietysti korjausrakentamisessa. Yli miljoonan omakotitalon talokannastamme viidesosassa on vielä öljylämmitys, ja viidesosassa puulämmitys”, Sahari muistuttaa.
Väitöskirjassa hyödynnetään suomalaista rekisteriaineistoa, joka käsittää lähes kaikki vuosina 2000–2011 rakennetut uudet pientalot yhdistettynä talon rakentajan tietoihin sekä paikallisiin sähkön hintoihin. Yksityiskohtainen ja laaja aineisto mahdollistaa sen, että tilastollisin menetelmin voidaan saada selville yksittäisen tekijän yhteys investointipäätökseen.
Anna Sahari väittelee perjantaina 5.5.2017 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen laitokselta. Väitöskirjan nimi on "Essays on Households' Technology Choices and Long-Term Energy Use". Väitöstilaisuus järjestetään Chydenia-rakennuksessa (Runeberginkatu 22–24), luentosalissa H-324, klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä on professori Rauli Svento (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Matti Liski (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu).
(.pdf) ()
äپdz:
Anna Sahari
tutkija
p. 0295 519 511
anna.sahari@vatt.fi
anna.sahari@aalto.fi
Lue lisää uutisia
The company established by three anthropologists relied on strong research expertise
Etnografinen tutkimustoimisto Kenno Oy was established in 2014 when its three founders were finalising their master's degree studies at the University of Helsinki and wanted to create an interesting job for themselves.
Kolmen tutkijan ideasta syntyi deep tech -yritys
Vahvaan tutkimusosaamiseen nojaava Sim Analytics Oy sai alkunsa, kun kolme LUT-yliopiston eri laboratorioissa työskennellyttä tutkijakollegaa alkoi miettiä, miten tarjota ja analysoida dataa teollisuusyritysten liiketoimintapäätösten tueksi.
Ensimmäinen suprajohtava kvanttilämpökone osoittaa, että lämpö voidaan valjastaa työksi myös kvanttimaailmassa
Suprajohtava kvanttilämpökone paitsi edistää termodynamiikan perustutkimusta, voi myös merkittävästi pienentää tulevaisuuden kvanttitietokoneiden hintalappua.