Väitös: Korkeakoulutuksen yksi päätehtävistä on tukea kapitalismia
Teollisen massatuotannon ja -kulutuksen haittavaikutukset ovat tänä päivänä nähtävissä joka puolella maapalloa. Näistä haittavaikutuksista vakavimpina pidetään ilmastonmuutosta ja kuudetta massasukupuuttoa. Tähänastiset yhteiskunnalliset ratkaisuehdotukset ihmiskunnan aiheuttaman ekologisen kriisin lievennyttämiseksi ovat olleet sekä laadultaan että laajuudeltaan riittämättömiä.
Ekosysteemien heikentyneen tilan sijaan yhteiskunnallinen keskustelu keskittyy pääosin talouden suhdanteiden ja uusien talouskasvumahdollisuuksien analysoimiseen. Tämä ei sinänsä yllätä, sillä ilman talouskasvua kapitalistinen markkinatalous on kriisissä.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa mukaan kapitalismin ja ekologisen kestävyyden välillä vallitsee ylitsepääsemätön ristiriita, jota ei pystytä ylittämään edes modernin teknologian avulla. Ruuska käsittelee tutkimuksessaan kapitalistisen markkinatalouden perustoja. Tutkimuksen lähtökohtana on kapitalistinen markkinatalous jatkuvasti laajentuvana talousjärjestelmänä ja toisaalta maapallo rajallisena tilana, rajallisine luonnonresursseineen.
Korkeakoulutuksen tavoitteita ei tulisi määrittää pääoman tarpeista käsin
Ekologisen kestämättömyyden ohella tutkimuksessa analysoidaan sitä, miten kapitalistista markkinataloutta ylläpidetään järjestelmänä. Erityisesti valtion ja korkeakoulutuksen tavoitteita peilataan suhteessa kapitalismin tarpeisiin. Tutkimuksessa tuodaan esiin historiallinen kehityskulku, jossa viimeksi kuluneiden vuosikymmenien aikana korkeakoulutus on instituutiona integroitu tiiviimmin osaksi ylikansallisen pääoman kerryttämisen rakenteita. Osana tätä kehitystä korkeakoulutuksesta on tullut yhä tärkeämpi osa niin sanottua tietokapitalismia, mikä on osaltaan merkittävästi vaikuttanut korkeakoulutuksen sisältöön ja tavoitteisiin.
Koulutusta pidetään yleisesti yhtenä tapana vastata moderneihin kestävyysongelmiin. Toni Ruuska väittää kuitenkin päinvastoin.
”Se, minkälaisiin yhteiskunnallisiin rakenteisiin korkeakoulutus linkittyy, vaikuttaa luonnollisestikin sekä korkeakoulutuksen päämääriin että lopputulemiin. Näin ollen koulutusjärjestelmä, jonka yhtenä päätehtävänä on tukea ja ylläpitää kapitalistista markkinataloutta, toimii ekologisesti kestämättömällä pohjalla”, Ruuska sanoo.
Väitöstutkimuksen mukaan korkeakoulutuksen tavoitteita ei tulisi määrittää pääoman tarpeista käsin niin kuin esimerkiksi Suomessa on enenevissä määrin tehty viime vuosikymmeninä.
”Jotta korkeakoulutus ei olisi vain väline muiden välineiden joukossa globaalissa talouskilpailussa, olisi ensiarvoisen tärkeää, että koulutuksen tavoitteiden asettaminen lähtisi liikkeelle maapallon rajoista ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Valitettavasti suunta on tällä hetkellä aivan toinen”, sanoo Ruuska.
äپٴᲹ:
Toni Ruuska
p. 040 586 3377
toni.ruuska@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Näytös/Näyttely26 – muodin ja tekstiilin juhla valloitti Helsingin Lasipalatsin
Lasipalatsin aukio Helsingin ydinkeskustassa toimi Aalto-yliopiston vuosittaisen muotinäytöksen päänäyttämönä torstaina 28. toukokuuta.
Neljälle fysiikan tutkijalle merkittävä rahoitus Jane ja Aatos Erkon säätiöltä
Hankkeissa etsitään ratkaisua muun muassa kvanttitietokoneiden ylikuumentumiseen ja lasipintojen huurtumiseen.
Singapore haki oppeja Building 2030:n menestysmallista
Aalto-yliopiston ja 16 yrityskumppanin konsortio on herättänyt kansainvälistä huomiota jo vuosien ajan eri seminaareissa ja tutkimusjulkaisuissa. Toukokuussa 2026 se sai Singaporesta vieraita, jotka halusivat ymmärtää, miten jo 10 vuotta toiminut ryhmä on onnistunut kehittämään Suomen rakennusalaa.