Uusi menetelmä ennustaa, miten liikkuva jää koettelee vuosisatojen aikana siltoja ja tuulivoimaloita
Arktisten vesien olosuhteet ovat maailman ankarimpia. Voimakkaat tuulet ja virrat työntävät jäätä voimalla pitkiäkin matkoja synnyttäen jopa kymmenien metrien korkuisia harjanteita. Samaan aikaan maapallon lämpeneminen ja ihmisten lisääntynyt läsnäolo ovat tuoneet uusia paineita pohjoisille alueille.
Jäiden rakenteille aiheuttamien pitkäaikaisten vaikutusten taustalla olevat mekanismit tunnetaan kuitenkin huonosti. Nyt Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet menetelmiä, joiden avulla voidaan arvioida raskaiden jääkuormien vaikutusta siltojen ja tuulivoimaloiden kaltaisiin rakenteisiin.
”Merijään murtuminen on prosessi, jossa tuulten tai virtojen kuljettama jää murtuu merirakenteita vasten ja aiheuttaa rakenteille jääkuormia”, kertoo professori Jukka Tuhkuri.
”Prosessi on erittäin herkkä, jopa kaoottinen, minkä vuoksi systemaattisen analyysin tekeminen kentällä tehtyjen mittausten perusteella on uskomattoman haastavaa.”
Arttu PolojärviTurvallisten merirakenteiden suunnittelussa on oleellista, että kykenemme ennustamaan jääkuormia.
Erilaisten skenaarioiden ja vaikutusten pitkän aikavälin ennustamisessa tutkijaryhmä käyttää edistyneitä numeerisia kokeita eli tietokonesimulaatioita. Niiden avulla voidaan kartoittaa, miten mikrotason muutokset jää-rakennevuorovaikutusprosessissa vaikuttavat jään murtumisen eri osa-alueisiin.
”Numeeristen kokeiden avulla voimme todella ennustaa, mitä jääkuormitustilanteissa tapahtuu, koska simulaatiossa voimme hallita kaikkia mukana olevia tekijöitä. Oikean merijään osalta meillä ei koskaan ole tätä mahdollisuutta”, kertoo apulaisprofessori Arttu Polojärvi.
Tarkkojen simulaatioiden ansiosta tutkijat ovat saaneet täysin uutta tietoa prosessin taustalla olevasta mekaniikasta.
”Simulaatioiden avulla olemme havainneet, että jään paksuus on selkeästi tärkein rakenteisiin vaikuttava tekijä. Toisena tulee puristuslujuus, ja voimme melkein unohtaa kaiken muun, mikä on ristiriidassa alan vakiintuneen ajattelun kanssa”, sanoo Tuhkuri.
Maapallon lämpenemisen vuoksi arktinen jää ohenee, myrskyistä tulee rajumpia ja jää liikkuu entistä enemmän. Samaan aikaan arktisten alueiden teollisuus ja matkailuala kasvavat, mikä tuo mukanaan uusia riskejä niin ihmisille kuin ympäristöllekin.
”Emme pysty ennustamaan jääkuormia tulevaisuuden jääolosuhteissa tällä hetkellä käytettävissämme olevan kenttätiedon avulla. Meillä tulee edelleen olemaan vahvaa ja paksua jäätä, mutta toisaalta muuttuvat sääolosuhteet ja lisääntyvät myrskyt voivat liikuttaa yhä enemmän myös ohutta jäätä”, kertoo Polojärvi.
”Turvallisten ja ympäristön kannalta optimoitujen merirakenteiden suunnittelussa on oleellista, että kykenemme ennustamaan jääkuormia tulevaisuuden jääolosuhteissa.”
Ryhmä esittelee tutkimuksensa tuloksia 7. kesäkuuta Aalto-yliopistossa järjestettävässä johtavien jäätutkijoiden IUTAM symposium on physics and mechanics of sea ice -konferenssissa.
Kysymyksiä ja vastauksia
Tässä tutkimuksessa tehtiin ensimmäistä kertaa tilastollista analyysiä jääkuormiin liittyen numeeristen kokeiden avulla. Tällaisten kokeiden ja analyysin avulla voidaan arvioida rakenteiden jääkuormia pitkällä aikavälillä. Aikaisemmin tutkijat ovat tutkineet jään murtumista ― eli sitä, kuinka tuulten ja virtojen työntämä jää murtuu merirakenteita vasten ja kuinka tämä vaikuttaa rakenteisiin ― eri tavoin: kokeellisesti laboratorioissa, kokeellisesti kenttäolosuhteissa, laatimalla teoreettisia malleja ja käyttämällä erilaisia numeerisia työkaluja.
Kyllä. Aivan kuten geofysiikan alan kollegat voivat ennustaa jään ohenemista ja heikkenemistä maapallon lämmetessä, me voimme ennustaa, kuinka jääkuormat muuttuvat. Tämä johtuu siitä, että mallimme pohjautuvat perustavanlaatuisiin fysikaalisiin suureisiin, joita voimme muuttaa ja tarkastella näiden muutoksien vaikutuksia jääkuormiin. Muut mallit eivät välttämättä ole yhtä yksityiskohtaisia.
Merirakenteet voivat murtua ja aiheuttaa onnettomuuksia. Jos ihmisiä työskentelee rakenteella, joka rikkoutuu, seuraukset voivat olla vakavia. Rakenteiden vaurioituminen voi tulla erittäin kalliiksi ja johtaa ympäristöriskeihin esimerkiksi polttoainesäiliöiden tai -putkien mahdollisten vuotojen vuoksi.
äپٴDz
Jukka Tuhkuri
professori, lujuusoppi, Aalto-yliopisto
puh. 050 5680036
jukka.tuhkuri@aalto.fi
Arttu Polojärvi
apulaisprofessori, jäämekaniikka, Aalto-yliopisto
puh. 050 430 1682
arttu.polojarvi@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Näytös/Näyttely26 – muodin ja tekstiilin juhla valloitti Helsingin Lasipalatsin
Lasipalatsin aukio Helsingin ydinkeskustassa toimi Aalto-yliopiston vuosittaisen muotinäytöksen päänäyttämönä torstaina 28. toukokuuta.
Neljälle fysiikan tutkijalle merkittävä rahoitus Jane ja Aatos Erkon säätiöltä
Hankkeissa etsitään ratkaisua muun muassa kvanttitietokoneiden ylikuumentumiseen ja lasipintojen huurtumiseen.
Singapore haki oppeja Building 2030:n menestysmallista
Aalto-yliopiston ja 16 yrityskumppanin konsortio on herättänyt kansainvälistä huomiota jo vuosien ajan eri seminaareissa ja tutkimusjulkaisuissa. Toukokuussa 2026 se sai Singaporesta vieraita, jotka halusivat ymmärtää, miten jo 10 vuotta toiminut ryhmä on onnistunut kehittämään Suomen rakennusalaa.