911������

Innovaatioiden taustalla olevat tarinat kertovat sinnikkäästä työstä ja halusta löytää uusia ratkaisuja. Yhdessä tarinassa seikkailee jopa Amerikan tiedustelupalvelu.

Maarintie 8 -rakennuksen aulaan on rakennettu näyttely, joka esittelee Sähkötekniikan korkeakoulun historiaa. Esillä on muun muassa galvanometri, ensimmäinen Suomessa valmistettu dynamo, ensimmäinen pohjoismainen suprajohteinen moottori, magneettikuvauslaite, musta piiaurinkokenno ja monta muuta vuosien saatossa tutkimuksen tuloksena syntynyttä innovaatiota.

”Halusimme lisätä näyttelyn avulla korkeakoulun yhtenäisyyttä ja kertoa sen avulla, mitä kaikkea ELECissä on tutkittu ja tutkitaan. Tutkimuslaitteet olivat esillä Otakaari 5:ssä, mutta muuton myötä niille piti löytää uusi paikka. Maarintie 8 on näyttelylle luonteva kohde, koska suurin osa ELECiläisistä työskentelee rakennuksessa”, kertoo teknologiapäällikkö Petri Hyvönen.

Näyttelyn on rakentanut muotoilija Liisa Poskiparta.

”Näyttelyn kuratointi- ja dokumentointivaiheessa sähkötekniikkaan tarkemmin tutustuminen oli ainutlaatuinen ja upea kokemus. Innostuin professorien intohimoisesta suhtautumisesta työhönsä, koen samaa omaa alaani kohtaan. Halusin välittää upeita keksintöjä ja tehdä näyttelystä helposti lähestyttävän, yleistajuisen ja visuaalisesti korkealaatuisen. Lähtökohtani oli avata sähkötekniikan hienoja hetkiä suuremmalle yleisölle, kuten vierailijoille ja muiden alojen ihmisille ytimekkäästi, jotta aarteet eivät jäisi vain alan ammattilaisten tietoon. Voisi sanoa, että tämä on tieteen popularisointia. Erityisen liekeissä olin Metsähovin radio-observatoriosta ja avaruusasioista, sekä maailman ensimmäisestä puhuvasta koneesta Synte 2:sta, joka on mahdollistanut puheentuottamisen niille, joille se on hankalaa tai mahdotonta”, Liisa kertoo.

Liisa Poskiparta hoiti laaja-alaiset muotoilun ja sisustusarkkitehtuurin työt näyttelyn kuratoinnista arkkitehtuuria kunnioittavaan kalustemuotoiluun aina jokaisen osan, kuten kuvien ja tekstin taiton detaljitasolle asti.

”Kaiken yhtäaikainen hallitseminen ja ennakointi oli haastavaa eikä yllätyksiltä välty koskaan, mutta uskoin yksinkertaisen näyttelytaustan toimivan, vaikka näyttelyn osat muuttuisivat. Työni ulottui koskemaan myös muita osa-alueita, kuten rakennukseen liittyviä muutoksia.”

”Tiede ja tekniikka ovat yllättävän humaani ala. Tiede on utelias, sen tehtävä on kysyä, ja vastata kysymykseen. Tieteen tehtävä on edesauttaa meitä kaikkia. Tiede on solidaarisuutta parhaimmillaan”, sanoo Liisa Poskiparta.

Jopa CIA otti yhteyttä

Näyttelyn rakentamisessa saatiin apuja monelta korkeakoulun asiantuntijalta. Liisa Poskiparta haastatteli professoreita, joilta kuuli uskomattomiakin tarinoita laitteiden historiasta. Kuten esimerkiksi tarinan ensimmäisestä pohjoismaisesta suprajohteisesta moottorista, jonka kehitystyöstä kiinnostui jopa Amerikan keskustiedustelupalvelu CIA.

”Amerikkalaisilla oli ongelmia laivaston moottoreita varten suunnitellun suprajohtavan koneen kanssa, joten CIA tuli oppimaan asiasta silloiseen TKK:hon. Ihmettelimme TKK:lla, miten CIA tiesi Suomesta, ja etenkin sen pienestä sähkötekniikan laboratoriosta”, muistelee emeritusprofessori Tapani Jokinen.

CIA:n kiinnostus ja kehut vakuuttivat Akatemian teknillistieteellisessä toimikunnassa jäsenenä toimineen osastonjohtajan, sen verran vakuuttava CIA:n lähettämä kirje oli. Tapahtumaketju johti lopulta siihen, että professori Tapani Jokinen sai miljoonan Suomen markan rahoituksen magneettikenttien numeraalista laskentaa varten, ja pääsi näin kehittelemään taas uutta tutkimusaihetta.

Näyttely on avoinna rakennuksen aukioloaikoina. Tervetuloa!