Tutkimushanke selvittää sote-kiinteistöinvestointien arviointikriteerit ja -menetelmät
Väestön ikääntyessä sote-palveluiden tarve kasvaa. Lääketiede kehittyy ja tarjoaa yhä uusia mahdollisuuksia hoitaa vanhenevan väestön tarpeita, ja samalla teknologia ja sote-palvelujen tuotantotavat muuttuvat. Sote-kiinteistöjen saapuessa peruskorjausikään on hyvä miettiä, millaisia tiloja tulevaisuudessa tarvitsemme kattamaan sairaalahoidon ja ympärivuorokautisen hoivan tarpeet.
Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon käytössä olevia toimitiloja on Suomessa arviolta 10 miljoonaa neliötä, joista n. 70 % on perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen käytössä (Kuntaliitto 2019). Suomen sote-kiinteistöissä on paljon korjausvelkaa, ja toisaalta kehittyvä terveydenhuollon teknologia muuttaa tilatarpeita. Ikääntyneen väestön palveleminen puolestaan edellyttää uudenlaisia palveluja ja asumisen ratkaisuja. Muuttoliike vaikuttaa siihen, missä päin Suomea kiinteistöjä tulevaisuudessa tarvitaan.
Kiinteistöinvestoinnit ovat suuria ja pitkäikäisiä ja niitä tehdessä pitäisi pyrkiä mahdollisimman hyvin ennustamaan tulevat tarpeet. Tarpeet kuitenkin muuttuvat väistämättä kiinteistön elinkaaren aikana, joten tilojen muuntojoustavuus ja monikäyttöisyys pitäisi huomioida suunnitteluvaiheesta lähtien. Tarvitaan kiinteistöinvestointien tarkastelua palvelutarpeen muutoksen ja teknologian kehittymisen näkökulmasta.
Tutkimuksen tavoitteena on luoda tulevaisuuteen katsova malli, jossa yksittäistä kiinteistöinvestointia tarkastellaan nykyistä laajemmasta perspektiivistä: kapasiteettia tarkastellaan suhteessa pitkän aikavälin tarpeisiin yli kunta- ja maakuntarajojen ja palvelutuotannossa tapahtuvat muutokset huomioiden. Toisena tavoitteena tehdä ehdotus arviointikriteeristöstä kiinteistöinvestoinneille, johon sisältää muitakin näkökulmia kuin palvelutarve. Tutkimushanke tuottaa tietoa sekä työkaluja ja menettelyjä kiinteistöinvestointien arvioimiseksi ja sitä kautta tukee sote-uudistuksen valmistelua.
Tutkimushanke on käynnistynyt maaliskuussa ja se toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen tulokset julkaistaan joulukuussa 2021. Selvityksen toteuttavat NHG Finland Oy TkT Riikka-Leena Leskelän ja Aalto-yliopiston Sotera-tutkimusryhmä professori Laura Arpiaisen johdolla.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Laura Arpiainen, professori, Aalto-yliopisto, p. 050 465 2065, laura.arpiainen@aalto.fi
Riikka Leena Leskelä, tutkimusjohtaja, Nordic Healthcare Group (NHG): p. 050 410 0737, riikka-leena.leskela@nhg.fi
Kirsi Kaikko, erityisasiantuntija, STM: p. 02951 63545 / 050 325 4035, kirsi.kaikko@stm.fi
Lue lisää uutisia
Kolmen tutkijan ideasta syntyi deep tech -yritys
Vahvaan tutkimusosaamiseen nojaava Sim Analytics Oy sai alkunsa, kun kolme LUT-yliopiston eri laboratorioissa työskennellyttä tutkijakollegaa alkoi miettiä, miten tarjota ja analysoida dataa teollisuusyritysten liiketoimintapäätösten tueksi.
Ensimmäinen suprajohtava kvanttilämpökone osoittaa, että lämpö voidaan valjastaa työksi myös kvanttimaailmassa
Suprajohtava kvanttilämpökone paitsi edistää termodynamiikan perustutkimusta, voi myös merkittävästi pienentää tulevaisuuden kvanttitietokoneiden hintalappua.
Tutkijoiden perustama Xiphera kasvaa vauhdikkaasti
Yhdeksänvuotisjuhliaan viettävä Xiphera Oy on kehittänyt tietoturvauhkien torjuntaan laitepohjaisia salausratkaisuja. Yritys on ns. deep tech eli syväteknologiayritys, jonka tuotteet nojaavat tutkimukseen ja tuottavat uusia teknologisia ratkaisuja.