911������

Aalto-yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että kun rakennusmateriaalien aiheuttamat päästöt ja muut ympäristöhaitat muunnetaan euroiksi, puurakenteinen koulu tulee yhteiskunnalle selvästi betonivaihtoehtoa halvemmaksi. Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka rakennusmateriaalien ympäristövaikutusten hinnoittelu muuttaa käsitystä rakennushankkeiden kustannustehokkuudesta.  

Puurakentaminen paljastui varsin kannattavaksi – ja jopa reilusti betoni- ja teräsrakentamista edullisemmaksi – kun suorien kustannusten lisäksi huomioitiin rakennusmateriaalien aiheuttamat piilokustannukset yhteiskunnalle. Puu on rakennusmateriaalina betonia huomattavasti ympäristöystävällisempää, mutta korkeammat kustannukset rakennushankkeiden alkuvaiheessa ovat hidastaneet sen laajempaa käyttöönottoa, sanoo kiinteistötalouden professori Seppo Junnila.

”Tutkimuksemme osoittaa, että rakennusmateriaalien ympäristövaikutuksille on mahdollista laskea taloudellinen arvo – ja että se muuttaa suuresti käsitystä rakennushankkeiden todellisista kustannuksista”, Junnila jatkaa.

Päästöt aiheuttavat piilokustannuksia

Tutkimuksessa tarkasteltiin Uudellamaalla Myrskylässä vuonna 2021 valmistuneen hirrestä rakennetun koulun ja liikuntahallin todellisia rakennuskustannuksia sekä laskettiin, mitä näiden rakentaminen olisi maksanut teräsbetonirakenteilla.

Suorien rakennuskustannusten lisäksi tutkijat analysoivat rakennusmateriaalien ympäristövaikutuksia, jotka aiheutuvat esimerkiksi raaka-aineiden tuotannosta, materiaalien valmistuksesta, kuljetuksesta ja rakentamisesta. Laskelmissa huomioitiin myös se, että puumateriaalit sitovat hiiltä ja toimivat väliaikaisina hiilinieluina rakennuksen elinkaaren alkuvaiheessa. 

Ympäristövaikutukset muunnettiin euroiksi kansainvälisesti hyväksyttyjen arvostuskertoimien avulla. Ne perustuvat tieteellisiin arvioihin siitä, millaista haittaa erilaiset päästöt aiheuttavat ihmisten terveydelle, ekosysteemeille ja taloudelle – ja mitä se maksaa yhteiskunnalle. 

Myrskylän puukoulu ja liikuntahalli olisivat maksaneet noin 4,4 prosenttia vähemmän, jos ne olisi tehty betonista puun sijaan. Alkuvaiheen päästöt olisivat kuitenkin teräsbetonirakenteilla olleet noin 40 prosenttia suuremmat. Niinpä betonirakenteen kokonaiskustannus osoittautui keskiarvohinnoilla laskettuina lopulta noin 30 prosenttia korkeammaksi kuin puurakenteisen ratkaisun, kertoo tutkimuksen pääkirjoittaja, väitöskirjatutkija Oana Iliescu.

”Puurakentaminen onkin kilpailukykyinen valinta kaikilla arvostuskertoimilla”, Iliescu toteaa.

Vähähiilisten materiaalien käyttöä tulisi vauhdittaa sääntelyllä

Tutkijoiden mukaan kiinteistömarkkinoiden sääntely keskittyy pitkälti rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset jäävät liian vähälle huomiolle. Yhteiskunnalla olisi kuitenkin selvä mahdollisuus ohjata rakentamista kestävämpiin ratkaisuihin myös materiaalien osalta, Iliescu sanoo.

”Rakennuttajat tarkastelevat materiaalivalintoja usein vain välittömien kustannusten näkökulmasta. Rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset voisi kuitenkin sisällyttää esimerkiksi julkisen rahoituksen kriteereihin”, Iliescu ehdottaa.

Hänen mukaansa ympäristövaikutusten hinnoittelu on perusteltua, jotta voidaan arvioida rakentamisen todellisia kustannuksia – ei vain rakentajalle, vaan myös yhteiskunnalle ja ympäristölle laajemmin.

”Jos julkisissa hankinnoissa tuotaisiin näkyviin kustannukset, jotka nyt jäävät ympäristövaikutusten myötä yhteiskunnan maksettaviksi, esimerkiksi puutuotteiden käyttö rakennusmateriaalina näyttäytyisi huomattavasti houkuttelevampana vaihtoehtona”, Iliescu tiivistää.

Lue koko tutkimus:
Oana Iliescu, Ali Amiri, Seppo Junnila: