Tutkijat: Näin maailman onnellisin maa saa maailman parhaan työelämän
Suomi on rankattu jo kahdeksan kertaa maailman onnellisemmaksi maaksi. Myös suomalaisessa työelämässä on paljon hyvää, mutta myös kiirettä, työuupumusta, mielenterveysongelmia, huonoa johtamista, työttömyyden ja tekoälymullistusten pelkoa.
Nyt Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston, ղöٱlaitoksen ja Mehiläisen tutkijat ja asiantuntijat ovat julkaisseet Paremman työelämän manifestin, joka kertoo, miten maailman onnellisimmalle kansalle luodaan myös maailman paras työelämä.
Aalto-yliopiston tutkijatohtori Peter Kenttä kertoo, että manifestilla on neljä tärkeää päämäärää: yhdessä rakennettu maailman paras työelämä, hyvinvointia edistävä työelämä, oikeudenmukainen työelämä ja työyhteisöt, jotka osaavat edistää hyvinvointia.
”Itse pidän viimeistä tavoitetta erityisen olennaisena, koska työyhteisöjen kyvyssä kehittää työhyvinvointia on monelle näkymättömiä esteitä. Esimerkiksi työntekijän terveyttä pidetään yksityisenä tai dataturvallisuuteen liittyvänä asiana, kun työhyvinvoinnin kehittäminen useimmiten vaatii avoimuutta ja monipuolista yhteistyötä yksittäisen työntekijän, kollegoiden, esihenkilön ja työterveyspalvelujen välillä.”
Aalto-yliopiston organisaatiosuunnittelun apulaisprofessori Frank Martela painottaa, että ajatus siitä, että työterveydenhoito voidaan sysätä työntekijän vastuulle tai ulkoistaa työterveydelle, on vanhentunutta ajattelua.
”Siksi manifesti on suunnattu kaikille työelämän laadusta vastaaville tahoille, erityisesti poliittisille päättäjille, työterveyden kehittäjille, työnantajille ja työntekijöille. Me kirjoittajat olemme huomanneet, että työntekijöiden hyvinvointi ja olemassa olevat tukijärjestelmät kuten työterveyshuolto ovat ajautuneet erkaneville urille. Esimerkiksi työntekijän pahoinvointi mielletään liian usein yksilön ongelmaksi, kun juurisyy on usein työyhteisössä, johtamisessa tai työn organisoinnissa. On radikaalisti uudistettava tapaamme ajatella, miten työhyvinvointia luodaan ja tuetaan.”
Lue lisää uutisia
Vahva tulos Akatemian talvihausta
Akatemiatutkija- tai akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 54 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on yhteensä 33,2 miljoonaa euroa.
Aalto ja eurooppalaiset kumppanit kehittävät kansainvälistä kurssia painetun ja joustavan elektroniikan alalle
Yhdessä Wrocław University of Science and Technologyn, Politecnico di Torinon ja Grenoble INP-UGA:n kanssa Aalto kehittää kansainvälistä kurssia painetun ja joustavan elektroniikan alalle.
Amerin Kulttuurisäätiö tukee Aallon Radikaalin luovuuden keskusta: ”Pelkkä hienosäätö ei enää riitä”
Amerin Kulttuurisäätiö lahjoittaa 600 000 euroa Aalto-yliopiston Radikaalin luovuuden keskukselle.