911������

Dark Souls on armottomasta vaikeustasostaan tunnettu toimintaroolipeli, joka on ollut kokeneiden pelaajien suosiossa jo vuodesta 2011 alkaen. Videopelisarja sijoittuu kolkkoon, synkkään fantasiamaailmaan, ja sille on ominaista haastavat ja rankaisevat taistelumekaniikat. 

Pelaaja kohtaa vaarallisia vihollisia ja ansoja, ja joiden voittaminen, ja siten eteenpäin pääseminen on erittäin vaikeaa. Pelihahmon kuolema on keskeisessä osassa pelikokemusta, sillä peli on suunniteltu siten, että pelaaja tulee tyypillisesti epäonnistumaan kerta toisensa jälkeen. 

Aalto-yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin Reddit-yhteisöalustalta kerättyjä pelaajien henkilökohtaisia kokemuksia pelistä. Dark Souls herättää vilkasta keskustelua verkossa, sanoo väitöskirjatutkija Jaakko Väkevä.

”Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet selkeän tarpeen perusteellisemmalle pelikohtaiselle jatkotutkimukselle, joka käsittelee viihdepelien mahdollisia mielenterveyshyötyjä." 

Tutkijoiden laaja aineisto osoittaa, ettei pelaaminen korvaa terapian tarvetta. Se voi kuitenkin tarjota mielekästä tekemistä masennuksen tai muiden mielenterveyden haasteiden keskellä – jotka tutkimuksessa nousevat esiin pelaajien omina kokemuksina. Pelaajat mainitsivat muun muassa, että pelin luonteella ja tarinalla on syvä kaiku heidän oman elämänsä haasteisiin. 

”Vastauksissa toistuu esimerkiksi, että pelaaminen opettaa sitkeyttä ja toisaalta, miten voimaannuttava onnistumisen tunne luo toivoa myös pelaajien omaan elämään. Pelin rakenne opettaa hyväksymään myös epäonnistumiset olennaisena osana oman elämän prosessia”, Väkevä kuvailee.

Pelaajien kokemuksissa toistui tutkijoiden mukaan myös usein ja vahvasti yhteisöllisyyden tunne. 

”Osa pelaajista kuvasi, kuinka he olivat pelissä oppineet pyytämään apua, ja sitä kautta avun pyytäminen on osoittautunut helpommaksi myös omassa elämässä”, toteaa professori Janne Lindqvist. 

Vaikuttava pelikokemus syntyy kokonaisuudesta

Dark Soulsin tarina ja synkkä estetiikka heijastavat monien pelaajien mukaan masennuksen tunnetiloja, tarjoten tilan käsitellä vaikeita tunteita ja löytää niille merkityksiä. Tutkijoiden mukaan pelin rakenteella on keskeinen rooli tässä kokemuksessa: kun narratiivi, konteksti, teemat ja tekninen toteutus muodostavat vahvan yhteisvaikutuksen, syntyy vaikuttava pelikokemus, joka voi parhaimmillaan tukea pelaajien mielenterveyttä. 

Yhteisöalustalta löytyi selkeitä pelaajia yhdistäviä merkitystulkintoja, joista myös julkaisun otsikko ”Don’t You Dare Go Hollow” tulee. Hollowing-käsite viittaa keskeiseen pelihahmon kuolemaan liittyvään pelimekaniikkaan sekä pelin tarinan kontekstiin. Dark Soulsin tarinassa pelaajan hahmo on kirottu toistuvaan kuoleman ja uudelleensyntymän kierteeseen, mikä johtaa asteittaiseen rappeutumiseen ja olemassaolon merkityksen katoamiseen. 

”Hollowing-käsite resonoi vahvasti pelaajien omakohtaisten kokemusten kanssa, ja monet kuvailivat sitä vertauskuvana masennukselle”, Väkevä sanoo.

”Löydöksemme korostavatkin hollowing-käsitettä esimerkkinä pelin sisäisestä, temaattisesti yhteensopivasta kokonaisuudesta, jossa eri pelikomponentit nitoutuvat yhteen tukemaan ikään kuin samaa viestiä – mikä on asia, joka pelisuunnittelijoiden kannattaa jatkossa huomioida”, Lindqvist jatkaa.

Tutkimuksessa korostuu mielenterveyttä tukevien pelien suunnittelun haaste: sama pelikomponentti, kuten mekaanisesti haastava pelattavuus, voi tuottaa hyvin erilaisia pelaajakokemuksia riippuen kontekstista. Esimerkiksi turhautuminen ja stressi nousivat esiin Dark Soulsin pelaamiseen liittyvinä tunteina, mutta aineiston perusteella pelaajat käänsivät nämä hetkittäin negatiiviset kokemukset lopulta myönteisiksi. 

Tutkijat hyödynsivät tutkimuksessaan tekoälyä nopeuttaakseen oleellisten viestien tunnistamista syvempää analyysiä varten. Tekoäly auttoi paitsi löytämään aineistosta tutkijoiden johtopäätöksiä tukevia sekä haastavia näkökulmia, myös syventämään aiheen kriittistä tarkastelua.

Tutkijat esittelevät tuloksensa , joka on arvostetuin tieteellinen julkaisufoorumi ja tapahtuma ihmisen ja tietokoneen välisen vuorovaikutuksen tutkimuksen alalla. Julkaisu on saanut kunniamaininnan pääsystä parhaiden artikkelien (kaikista lähetetyistä artikkeleista 5 %) joukkoon. Julkaisu on jo saatavissa .