911±¬ÁÏÍø

Uutiset

Tuhansia algoritmeja opetettiin ennustamaan nivelreuman hoidon tehoa

Joukkoistetussa tutkimushaasteessa kliininen tieto tuotti paremman tuloksen kuin kliinisen ja geneettisen tiedon yhdistelmä.

Nivelreuma on krooninen tulehduksellinen autoimmuunisairaus, josta kärsii miljoonat ihmiset maailmassa. TNF-estäjähoito on laajasti käytössä oleva hoitomuoto tulehduksellisen sytokiinin estoon, mutta se ei tehoa noin kolmasosaan potilaista.

Laajan joukkoistetun tutkimuksen tavoitteena oli käyttää algoritmeja TNF-estäjähoidon tehokkuuden arviointiin kliinisen ja geneettisen tiedon perusteella. Samalla haluttiin algoritmien avulla löytää ne potilaat, joihin hoito ei tehoa.  Yhteensä satoja tutkijoita 73 tutkimusryhmässä eri puolilla maailmaa otti osaa avoimeen haasteeseen ja käytti kattavinta saatavissa olevaa tietoa yli 2700 potilaasta sekä myös laajaa kirjoa maailman parhaita mallinnuskeinoja.

Joukkoistetun tutkimushankkeen ensimmäisen vaiheen tulokset, Team MI sijoittui kolmanneksi.

Kahdeksan ennusteissaan parhaiten onnistunutta joukkuetta kutsuttiin mukaan viimeiseen vaiheeseen. Mukaan pääsi myös Team MI, joka koostui Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) tutkijoista.

– Käytimme sekä harvaa lineaarista regressiomallia että monen ytimen mallia hoitovasteen ennustamiseen geneettisen ja kliinisen tiedon perusteella, kuvailee tutkijatohtori Lu Cheng tietotekniikan laitokselta.

Viimeisen vaiheen voittanut Team Outlier -joukkue ei käyttänyt lainkaan geneettistä tietoa viimeisellä kierroksella. Johtopäätöksenä on, että tällä hetkellä käytettävissä oleva geneettinen tieto ei lisännyt hoitovasteen ennusteen onnistumista merkittävästi tehokkaammin kuin kliiniset ennustavat muuttujat, kuten sukupuoli, ikä ja sairaustiedot.

– Jos rajallinen määrä geneettisiä variantteja selittäisi hoidon epäonnistumisen joillakin potilailla, tämä laajamittainen tutkimus olisi tuottanut siihen ennustusmallin. Geneettisten varianttien lukumäärä saattaa olla paljon suurempi ja niiden vaikutukset vastaavasti paljon pienempiä. Toisaalta puuttuva perinnöllisyys voi selittyä paremmin geneettisillä varianteilla, jotka eivät olleet mukana tutkimuksessa, kuten esimerkiksi harvinaisilla varianteilla, kertoo yliopistonlehtori Pekka Marttinen.

16 viikkoa kestäneen algoritmien opettamisen aikana 73 joukkuetta jätti arvioitavaksi yhteensä 4874 ennustetta. Nämä tutkimustulokset julkaistiin Nature Communications -aikakausijulkaisussa.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:

Lu Cheng
Tutkijatohtori
Aalto-yliopisto
lu.cheng@aalto.fi
+358 50 430 1459

Pekka Marttinen
Yliopistonlehtori
Aalto-yliopisto
pekka.marttinen@aalto.fi
+358 50 512 4362

Artikkeli:

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

The 3 members from the Kenno team smiling at the camera in a picture selfie style
Campus, Research & Art, University Julkaistu:

The company established by three anthropologists relied on strong research expertise

Etnografinen tutkimustoimisto Kenno Oy was established in 2014 when its three founders were finalising their master's degree studies at the University of Helsinki and wanted to create an interesting job for themselves.
Kasvot peitetty henkilö raidallisessa paidassa lasi-ikkunan ja punatiiliseinän edessä
Palkinnot ja tunnustukset, Mediatiedotteet, Opinnot Julkaistu:

Prototyping and Validation Grant: VeinOptima

Aallon opiskelijan kehitteillä oleva tuote auttaa hoitajia löytämään verisuonet nopeammin.
A group of people cheering with branded black cups. 4 people sitting, 2 on each side, and one in the middle standing up. 3 men and two women
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Kolmen tutkijan ideasta syntyi deep tech -yritys

Vahvaan tutkimusosaamiseen nojaava Sim Analytics Oy sai alkunsa, kun kolme LUT-yliopiston eri laboratorioissa työskennellyttä tutkijakollegaa alkoi miettiä, miten tarjota ja analysoida dataa teollisuusyritysten liiketoimintapäätösten tueksi.
Hehkuva neonpallo, geometrinen ydin ja valojuovat leijuvat tumman tabletin yläpuolella
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ensimmäinen suprajohtava kvanttilämpökone osoittaa, että lämpö voidaan valjastaa työksi myös kvanttimaailmassa

Suprajohtava kvanttilämpökone paitsi edistää termodynamiikan perustutkimusta, voi myös merkittävästi pienentää tulevaisuuden kvanttitietokoneiden hintalappua.