911������

Sekä Kinnunen-Raudaskoskella että Lehmosella on taustallaan pitkä työura metsäteollisuuden prosesseihin liittyvän tuote- ja materiaalikehityksen parissa. Nyt he tuovat tohtoriosaamistaan suomalaiseen Fiberwood -deep-tech-yritykseen, joka jalostaa metsäteollisuuden sivuvirtoja eriste- ja pakkausmateriaaleiksi. 

Molempia yhdistää intohimo jatkuvaan oppimiseen ja tiedon soveltamiseen, avoin mieli sekä uskallus kyseenalaistaa asioita. Väitöstutkimuksissaan he tekivät uraauurtavaa työtä kehittäessään vaahtoteknologiaa, jota voidaan hyödyntää erilaisten kuitupohjaisten materiaalien valmistuksessa.

”Perustutkinnon jälkeen hankkimani teollisuus- ja työelämäkokemus antoi vahvat lähtökohdat väitöstutkimuksen tekemiseen. Tohtorin paperit ovat osoitus siitä, että olet tehnyt ainutlaatuista työtä, jolla on uutuusarvoa. Yritykset tarvitsevat tohtoreita, joilla on kykyä soveltaa tiedettä tuotteiden ja teknologioiden kehittämiseen”, sanoo Fiberwoodin teknologia- ja tuotekehitysjohtaja Karita Kinnunen-Raudaskoski.

Sekä Kinnunen-Raudaskoski että Lehmonen pitivät hyvänä sitä, että Aalto-yliopistossa on toimintamallit väitöstyön tekemiseen, vaikka et olekaan kokopäiväinen väitöstutkija yliopistossa.

”Toki päivätyön ohella tehty väitöstutkimus oli kova ponnistus, mutta kaikki työ kantaa, kun siihen on motivaatio ja intohimo. Myös työnantajan tuki väitöstyöhön oli tärkeää. Ja tietenkin perheen ymmärrys, kun iskä kirjoittaa taas illalla väitöskirjaa”, kertoo Fiberwoodin teknologia- ja tuotekehityspäällikkö Jani Lehmonen.   

”Karitan ja Janin väitöstyöt ovat oivallisia esimerkkejä siitä, kuinka yliopiston ulkopuolella tehdyt väitöstutkimukset kytkeytyvät kehityshankkeisiin, joille on teollisuudessa välittömiä sovelluskohteita ja myös skaalautuvuutta. Yritykset ovat heränneet tähän ja tekevät jatkossa entistä vahvempaa yhteistyötä yliopiston kanssa. Myös yritysten halu rekrytoida tohtoreita on kasvanut”, sanoo Aalto-yliopiston professori Jouni Paltakari, joka toimi väitöstutkimusten vastuuprofessorina. 

Tieteellisiä artikkeleita ja patentteja

Jyväskylän yliopistosta kemian maisteriksi valmistunut Karita Kinnunen-Raudaskoski aloitti työuransa metsäteollisuudessa, josta hän siirtyi tutkimustyöhön Keskuslaboratorioon (KCL) ja VTT:lle. Hän on myös yksi puukuitupohjaisia materiaaleja valmistavan VTT:n spin-off-yritys Papticin perustajista.

”Väitöskirjani kokoaa yhteen yli kymmenen vuoden tutkimustyön. Lähtölaukaus sille oli ajatukseni, että paperinvalmistuksessa voitaisiin alkaa käyttää perinteisestä poikkeavaa vaahtoteknologiaa, jossa paperikuituja sekoitetaan veden sijaan vesimäiseen vaahtoon”, Kinnunen-Raudaskoski kertoo.

Hän keräsi tietoa vaahtorainauksesta ja vaahtopäällystyksestä, hankki yhteiskumppaneita sekä laitteistoja, joilla KCL aloitti vaahtopäällystys- ja rainauskokeet vuonna 2005. Työ vaahtoteknologian parissa jatkui VTT:llä, jossa hän muun muassa loi turpeesta ja sammaleesta paksuja rakenteita, joista valmistettu tuote korvaa mineraalivillan kurkkujen ja tomaattien kasvualustana. 

Tieteellisten artikkelien lisäksi työ on poikinut patentteja. Kinnunen-Raudaskoski on keksijänä 19 patenttiperheessä, joista 17 koskee vaahtoteknologioita. 

”Väitöskirjani valmistui vuonna 2017 Papticin teknologiajohtajan työni ohessa. Olen ylpeä siitä, että olen valmistunut tekniikan tohtoriksi juuri Aalto-yliopistosta, joka tunnetaan maailmalla ja on korkealla yliopistojen ranking-listoilla”, Kinnunen-Raudaskoski sanoo. 

Laboratoriosta teolliseen mittakaavaan

Jani Lehmonen valmistui diplomi-insinööriksi Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta, minkä jälkeen hän aloitti tutkimustyöt VTT:llä paperi- ja kartonkiteollisuuden prosessien parissa. Vaahtorainausteknologiaan Lehmonen tutustui vuonna 2010 alkaneessa metsäklusterin EFFNET-tutkimusohjelmassa, jossa haettiin uusia tutkimusavauksia. 

”Pääsin tekemään aivan uutta. Ajattelin että tässä on herkullinen väitöskirjan aihe”, Lehmonen muistelee.

Hän kääri hihat ja oli mukana kehittämässä ja rakentamassa VTT:lle vaahtorainausprosessien tutkimusympäristöjä.

”Kokeellinen työ on aina kiehtonut minua. Lähtökohtani on, että sen mikä onnistuu koeputkessa tai laboratoriossa, täytyy olla myös skaalattavissa ja teollisessa mittakaavassa toteutettavissa”, Lehmonen jatkaa.

Tutkimuksen edetessä ja tutkimusprojektien vaihtuessa Lehmonen piti huolta siitä, että jokaisesta kokonaisuudesta syntyi tieteellinen artikkeli väitöskirjaa varten. Työ kantoi hedelmää ja teollisen mittakaavan vaahtorainaussovelluksiin keskittynyt väitöstyö valmistui vuonna 2022. Lehmonen sai työstään Puunjalostusinsinöörit ry:n myöntämän Aalto-yliopiston Niilo Ryti -tunnustuspalkinnon.

Mukana rakentamassa koelaitosta

Nyt Kinnunen-Raudaskoski ja Lehmonen jatkavat kehitystyötään Fiberwoodissa, joka on kehittänyt ympäristöystävällisen teknologian ja tuotantoprosessin eriste- ja pakkausmateriaalien valmistamiseen.

Fiberwood keräsi hiljattain 3,5 miljoonan euron rahoituksen ja rakentaa nyt koelaitosta Keravalle. Yrityksen tavoitteena on olla puupohjaisten rakennuseristeiden ykkösvalmistaja maailmalla.

”Väitöstyössä kehitin vaahtorainausta laboratorio-olosuhteissa sekä semi-pilot- ja pilot-laitosten mittakaavassa. Nyt on hienoa olla mukana viemässä vaahtoteknologiaa tuotantolinjalle. Pääsen taas haastamaan itseäni”, Lehmonen iloitsee. 

Kinnunen-Raudaskosken mukaan tohtorintutkinto on tuonut kompetenssia työmarkkinoilla, mutta tiedonjanoa se ei ole sammuttanut.

”Tentin juuri Aallon avoimessa yliopistossa Forests, Wood and Carbon -kurssin, josta on paljon hyötyä työssäni Fiberwoodilla, kun valmistamme rakennusteollisuuden tuotteita. Jatkuva opiskelu pitää myös mielen virkeänä”, hän toteaa. 

Teksti: Marjukka Puolakka