Televisio yhdistää lapset ja vanhemmat
Enemmistö (61 %) vanhempiensa kanssa asuvista nuorista tapaa tehdä jotain mediaan liittyvää yhdessä isän, äidin tai muiden perheen aikuisten kanssa, selviää viimeisimmästä Nuorisoasiain neuvottelukunnan ja Nuorisotutkimusverkoston julkaisemasta Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksesta. Aalto-yliopisto oli tutkimuksessa kumppanina.
Tutkimukseen osallistui 1205 iältään 7–29-vuotiasta lasta ja nuorta.
Niin tyttöjen kuin poikienkin selvästi yleisin tapa viettää aikaa yhdessä aikuisen kanssa median parissa on television katsominen. Yli kaksi kolmasosaa 7–9-vuotiaista kertoi katsovansa televisiota perheen aikuisten kanssa, ja yli 10-vuotiaista jopa yli kolme neljäsosaa.
Vaikka iän myötä television katsomisen suhteellinen asema vahvistuu edelleen, noin 11 ikävuodesta alkaen harvempi vastaaja enää kuitenkaan kiinnostuu sukupolvien yhteisestä ajasta median parissa.
Kaikkein nuorimpien yleisin toive oli saada pelata enemmän yhdessä vanhempiensa kanssa. Tytöt mainitsivat myös kirjojen lukemisen.
Vanhempien koulutustaso tai perhemuoto ei selittänyt median parissa yhdessä vietettyä aikaa.
Tuloksissa on nähtävissä signaaleja siitä, että lasten ja nuorten liikkuminen olisi lisääntymässä. Sen sijaan urheiluseuraharrastaminen on muuttumassa yhä selkeämmin lasten liikuntamuodoksi. Raportoitu liikunnan lisääntyminen voi kieliä liikuntakäsitteen laajenemisesta. Tästä esimerkkinä on trampoliinilla hyppimisen kaltaisten liikuntamuotojen ilmaantuminen vastauksiin.
Vastaavasti kysyttäessä valmiutta maksaa ohjatusta liikuntaharrastuksesta havaittiin, että harrastamisen hintojen ja maksuvalmiuden välillä on merkittävä ero. Tulosten perusteella vaikuttaakin siltä, että harrastamisen kasvaneet kustannukset ovat johtaneet lopettamisen aikaistumiseen. Urheiluseuraharrastamisessa on tapahtunut 2010-luvulla muutos, jonka seurauksena yhä harvempi, vain noin neljännes nuorista jatkaa harrastamista 15-vuotiaana.
Julkaisu:
Jani Merikivi, Sami Myllyniemi & Mikko Salasuo (toim.) Media hanskassa – Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2016. ISBN 978-952-7175-16-3, ISSN 1799-9219, 172 s., nid., 28 euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö & Nuorisotutkimusverkosto & Nuorisoasiain neuvottelukunta & Valtion liikuntaneuvosto. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 184, sarja: Kenttä.
Teos on myynnissä Nuorisotutkimusverkoston verkkokaupassa osoitteessa . Verkkojulkaisuina se on luettavissa osoitteessa .
Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen tausta:
Edellinen vapaa-aikatutkimus julkaistiin vuonna 2013 Nuorten vapaa-aikatutkimuksen nimellä (Nuoria liikkeellä!). Sen pääteemana oli liikunta. Vuonna 2009 Nuora julkaisi yhteistyössä Nuorisotutkimusverkoston kanssa ensimmäisen Nuorten vapaa-aikatutkimuksen, joka kartoitti muun muassa nuorten harrastuksia ja järjestökiinnittyneisyyttä. Vapaa-aikatutkimuksen taustalla ovat vuosina 1998 ja 2001 julkaistut nuorten järjestökiinnittyneisyystutkimukset. Nykyisessä vapaa-aikatutkimuksessa näkökulma on kuitenkin laajempi: järjestötoiminnan lisäksi tarkastellaan nuorten vapaa-aikaa yleisemmin.
Lisätietoa Media hanskassa -julkaisusta:
Tutkija Jani Merikivi
puh. 040 353 8088
jani.merikivi@aalto.fi
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Dosentti Mikko Salasuo
puh. 040 548 5520
mikko.salasuo@nuorisotutkimus.fi
Nuorisotutkimusverkosto
Tutkija Sami Myllyniemi
puh. 040 715 1721
Sami.myllyniemi@nuorisotutkimus.fi
Nuorisotutkimusverkosto
Lue lisää uutisia
The company established by three anthropologists relied on strong research expertise
Etnografinen tutkimustoimisto Kenno Oy was established in 2014 when its three founders were finalising their master's degree studies at the University of Helsinki and wanted to create an interesting job for themselves.
Kolmen tutkijan ideasta syntyi deep tech -yritys
Vahvaan tutkimusosaamiseen nojaava Sim Analytics Oy sai alkunsa, kun kolme LUT-yliopiston eri laboratorioissa työskennellyttä tutkijakollegaa alkoi miettiä, miten tarjota ja analysoida dataa teollisuusyritysten liiketoimintapäätösten tueksi.
Ensimmäinen suprajohtava kvanttilämpökone osoittaa, että lämpö voidaan valjastaa työksi myös kvanttimaailmassa
Suprajohtava kvanttilämpökone paitsi edistää termodynamiikan perustutkimusta, voi myös merkittävästi pienentää tulevaisuuden kvanttitietokoneiden hintalappua.