Talousnobelistit: Yhteinen hyvä vaatii kannustimia ja huippukoulutus valinnanvaraa
Uuden taloustieteen tutkijakoulun ja tutkimusyksikön Helsinki GSE:n avajaisia vietettiin 24. lokakuuta. Vuoden 2016 talousnobelisti, MIT:n professori Bengt Holmström kyseenalaisti puheenvuorossaan käsityksen yhdysvaltalaisten yliopistojen ylivoiman syistä.
”Euroopassa sanotaan usein, että yhdysvaltalaiset yliopistot ovat hyviä, koska niillä on paljon rahaa. Minä kuitenkin väitän, että raha tulee parhaiden ihmisten ja ideoiden luo. Itse olisin urani alussa voinut valita Harvardin tai Yalen mutta meninkin Northwesterniin, koska siellä olivat oman erikoisalani ykkösosaajat – ja se oli parhaita päätöksiäni ikinä.”
Yhteiskunta odottaa yliopistoilta uusia innovaatioita. Think big -ajattelun sijaan Holmström uskoo niiden syntymisen vaativan rajaamista.
”Et voi ajatella laatikon ulkopuolelta, jos sinulla ei ole ensin laatikkoa. Yhdysvalloissa tohtorinkoulutuksen kaksi ensimmäistä vuotta istutaan luennoilla. Sen jälkeen opiskelijat opetetaan oikein vastaamisen sijaan esittämään oikeita kysymyksiä, mikä on äärimmäisen vaikeaa. Miten tunnistaa ongelma ja rajata se niin, että se on mahdollista ratkaista? ”
Pirulliset ongelmat
Yhteiskunnan isojen ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen, ratkaisemista hankaloittaa se, että yhden hyvä ja yhteinen hyvä ovat usein ainakin aluksi ristiriidassa. Vuoden 2014 talousnobelistin, Toulouse School of Economicsin professori Jean Tirolen mukaan yhteiseen hyvään pääsemiseen vaaditaan kannustimia, kuten päästökauppaa ja verotuksen muutoksia.
”Haluamme uskoa vihreään kasvuun. Oikeasti poliitikkojen pitäisi uskaltaa sanoa, että ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii myös rahallista panostusta”, Tirole sanoi.
”Toisin kuin populistit esittävät, taloustieteessä joutuu tekemään paljon hankalia valintoja.”
Avajaisten paneelikeskustelussa puhunut kansanedustaja Jutta Urpilainen oli Tirolen kanssa samoilla linjoilla.
”Valtiovarainministerinä jouduin kohtaamaan useamman pirullisen ongelman, eli monisyisen ongelman, johon ei ole absoluuttista oikeaa ratkaisua. Arvostin suuresti taloustieteilijöiden kanssa käytyä vuoropuhelua niiden ratkomisessa, vaikka vastuu päätöksistä onkin aina meillä poliitikoilla.”
Yksi Helsinki GSE:n tavoitteista on tuoda taloustiede osaksi päätöksentekoa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Aalto-yliopiston professori Matti Liskin mukaan taloustiedettä sovelletaan yhä uusilla yhteiskunnan aloilla kaupunkisuunnittelusta energiatuotantoon.
”Sote-uudistus synnyttää Suomessa miljardien eurojen uudet markkinat, joiden järjestämisessä taloustieteelle on valtava tarve.”
Ylemmässä kuvassa Jean Tirole ja Bengt Holmström
Alemmassa kuvassa panelistit Aalto-yliopiston professori Matti Liski, Aktia-pankin pääekonomisti Heidi Schauman, valtiosihteeri Martti Hetemäki ja kansanedustaja Jutta Urpilainen.
Kuvat: George Atanassov
Jean Tirole (Toulouse School of Economics) voitti Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinnon Alfred Nobelin muistoksi vuonna 2014 ja Bengt Holmström (Massachusettsin teknillinen korkeakoulu MIT) vuonna 2016. Tirole sai palkinnon määräävää markkina-asemaa ja sääntelyä koskevasta tutkimuksestaan ja Bengt Holmström sopimusteorian kehittämisestä.
Helsinki GSE on Aalto-yliopiston, Hanken Svenska handelshögskolanin sekä Helsingin yliopiston perustama taloustieteen tutkijakoulu ja tutkimusyksikkö. Se tarjoaa laadukasta koulutusta tulevaisuuden taloustieteilijöille perinteiset oppiainerajat ylittäen. Helsinki GSE tuottaa korkeatasoista tutkimusta, jolla on merkittävää tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä Suomessa että kansainvälisesti.
äپٴᲹ:
Otto Toivanen
Aalto-yliopiston professori ja Helsinki GSE:n akateeminen johtaja
p. 050 353 7651
otto.toivanen@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Aalto-yliopiston Näytös/Näyttely26 muuttaa Helsingin Lasipalatsikorttelin muodin ja tekstiiliosaamisen polttopisteeksi
Tapahtumakokonaisuus esittelee Aallon tekstiilin, vaatteen ja muodin alueen kokonaisvaltaista osaamista, kun sekä muodin kandidaattipääaineesta että muodin ja tekstiilin maisteripääaineesta (MA Major in Fashion and Textile Design) valmistuvat opiskelijat esittelevät opinnäytetyönsä.
3D-teknologia paljasti uusia rakenneyksityiskohtia Halsuan 200-vuotiaasta puukirkosta
MeMo-instituutti on mallintanut Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan Halsuan kirkon ja sen kellotapulin fotorealistiseksi ja mittatarkaksi 3D-malliksi.
1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona
Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.