Talo täynnä osaamista ja miljardien mahdollisuuksia
Aalto Bioproduct Centre sijaitsee Otaniemessä osoitteessa Vuorimiehentie 1. Tiloissa toimii muun muassa Designer in Residence Pirjo Kääriäisen (oik.) yhdessä varadekaani Tapani Vuorisen kanssa luotsaama, biomateriaalit ja designin opetuksen ja tutkimuksen kautta yhdistävä CHEMARTS-hanke.
Aalto Bioproduct Centrestä on turha etsiä tutkijankammioita. Suuret, valoisat hallit ovat yhtä avaraa tilaa, ja ylemmän kerroksen parven toimistoissa voi äänieristettyjen lasiseinien ansiosta työskennellä hiljaisuudessa – ja samalla keskellä opiskelijoiden ja tutkimusryhmien hyörinää.
Juuri uusien ja vanhojen osaajien yhteen tuominen on yksi tutkimuskeskuksen keskeisistä tavoitteista. Tiiviimpää ja rohkeampaa yhteistyötä tarvitaan Suomelle elintärkeän biotalouden menestyksen turvaamiseksi ja vauhdin kiihdyttämiseksi.
”Biotalous on Suomen tärkeimpiä vientialoja ja työllistäjiä”, Kemian tekniikan korkeakoulun dekaani Janne Laine korosti.
”Siirtyminen öljypohjaisesta taloudesta yhä vahvemmin biopohjaiseen talouteen on meille suuri mahdollisuus, ja siinä esimerkiksi yhteistyö yritysten kanssa on korvaamatonta.”
Ioncell-kuidunvalmistusmenetelmää esittelevä professori Herbert Sixta haluaa rohkaista tutkijoita kaupallistamaan osaamistaan. Keskuksen tiloissa toimii jo sellu- ja paperitehtaiden jätevesien käsittelyyn erikoistunut Toihan – ja lisää on varmasti tulossa.
Biotuotteiden ja biotekniikan laitosta johtava Herbert Sixta muistutti, että Suomen metsissä vuosittain kasvavasta biomassasta noin viidennes jää hyödyntämättä. Pelkästään tuon viidenneksen sisältämä selluloosa voisi esimerkiksi tekstiilikuiduiksi jalostettuna merkitä Suomelle 5 miljardin lisätuloja vuodessa.
”Ja jos kaikki puun rakenneosat otetaan mukaan, summa on vielä paljon suurempi. Siksi ABiossa korostetaan arvoketjuajattelua, ja tutkimusryhmämme kehittävät uusia tapoja hyödyntää sitä esimerkiksi tulevaisuuden puurakentamisessa ja ekologisissa, vettä hylkivissä pinnoitteissa.”
Professori Herbert Sixta, rehtori Tuula Teeri ja dekaani Janne Laine avasivat Aalto Bioproduct Centren leikkaamalla professori Jouni Paltakarin ryhmän valmistaman nanopaperin perinteisellä paperileikkurilla.
Tutkimuskeskuksen virallisesti avannut rehtori Tuula Teeri ei peitellyt onnellisuuttaan.
”Tämä on minulle toteutunut unelma ja samalla osoitus siitä, mikä on tieteen merkitys yhteiskunnan menestyksen ja hyvinvoinnin kannalta.”
Paneelikeskusteluun osallistuneet yritysten edustajat – ABB:n Iiro Harjunkoski, Metsä Fibren Ari Harmaala, Marimekon Milla Asikainen, Andritzin Johan Engström ja Spinnovan Janne Poranen – painottivat yliopiston merkitystä paitsi uusimman tutkimustiedon tuottajana myös tulevaisuuden osaajien kouluttajana.
Yritykset, pienet ja suuret – kiinnostaako yhteistyö?
Lisätietoja Aalto Bioproduct Centren mahdollisuuksista:
Professori, biotuotteiden ja biotekniikan laitoksen varajohtaja Jouni Paltakari
p. 0400 818 244
jouni.paltakari@aalto.fi
Laboratorioinsinööri Timo Ylönen
p. 040 577 9804
timo.ylonen@aalto.fi
Kuvat: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Lue myös:
Lue lisää uutisia
Aalto-yliopiston Näytös/Näyttely26 muuttaa Helsingin Lasipalatsikorttelin muodin ja tekstiiliosaamisen polttopisteeksi
Tapahtumakokonaisuus esittelee Aallon tekstiilin, vaatteen ja muodin alueen kokonaisvaltaista osaamista, kun sekä muodin kandidaattipääaineesta että muodin ja tekstiilin maisteripääaineesta (MA Major in Fashion and Textile Design) valmistuvat opiskelijat esittelevät opinnäytetyönsä.
Suomen kielen integrointi englanninkieliseen tekniikan alan opetukseen: tekoälyvideoiden mahdollisuudet ja haasteet
Tässä blogipostauksessa opetusassistentti Rainer Ruuskanen kertoo siitä, miten tekoälyn avulla tuotetuilla videoilla voi tuoda suomen kieltä mukaan englanninkieliseen substanssiaineen opetukseen ja samalla tukea kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen oppimista.
Nordean ja Aalto-yliopiston yhteishankkeessa tutkitaan tekoälyn tulevaisuutta sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta
Aalto-yliopisto ja Nordea aloittavat tutkimus- ja koulutusyhteistyön. Tarkoituksena on selvittää, miten tietoteknisten laitteiden kasvava itsenäisyys muovaa tulevaisuuden palveluja.