Taidekoulutuksen ja -kasvatuksen visio 2030 esittää merkittäviä muutoksia taideaineiden opetukseen
Taidekoulutuksen ja -kasvatuksen kansallinen visio on valmistunut. Vuoteen 2030 ulottuva visio tarjoaa kymmeniä toimenpide-ehdotuksia, joilla musiikin, kuvataiteen ja esittävien taiteiden opetusta ja roolia yhteiskunnassa voidaan vahvistaa. Ainutlaatuinen, vuonna 2019 alkanut visiotyö kokoaa yhteen yli 2 000 taidealan ammattilaisen ja sidosryhmän edustajan näkemykset taidekasvatuksen ja -koulutuksen tulevaisuudesta.
Kansallinen visio nojaa ajatukseen, että taiteella on itseisarvo. Taidekoulutus ja -kasvatus auttavat kuitenkin vastaamaan myös yhteiskunnallisiin murroksiin esimerkiksi vahvistamalla henkistä resilienssiä, yhteisöllisyyttä ja luovaa ongelmanratkaisua. Taideopetukseen panostamalla voidaan edistää myös hyvinvointia.
”Taidealojen kenttä ja sen toimintakulttuuri on muuttumassa. Visiotyöllä pyrimme vahvistamaan taiteen ja kulttuurin sektoria ja sen toimintaedellytyksiä yhteistyössä ja koko kentän kattavasti. Työ on ollut siinä mielessä poikkeuksellista, että sitä on tehty rakentaen verkostoja ja yhteistyötä tutkimusyksiköiden, koulutuksentarjoajien, järjestöjen ja kentän toimijoiden välille. Tällä työllä halutaan tehdä näkyväksi taiteen ja kulttuurialan merkitystä laajemmin sekä edistää tämän erityisosaamisen tunnistamista ja tunnustamista”, sanoo visiotyössä tiiviisti mukana ollut Aalto-yliopiston taiteen laitoksen taidepedagogiikan professori Anniina Suominen.
Saavutettava ja yhdenvertainen taideopetus tukemaan kestävyyskriisin ratkaisemista
Vision mukaan pedagogisesti laadukkaiden taideopintojen ja kulttuuriharrastusten pitää olla kaikkien ulottuvilla. Taideaineiden tarjontaa tulee lisätä ja monipuolistaa kaikilla koulutusasteilla. Oppijalähtöistä pedagogiikkaa ja sen perustana olevaa tutkimusta täytyy vahvistaa. Kuntia on myös velvoitettava laatimaan kulttuurikasvatussuunnitelmat.
”Kenttää yhdistää sitoutuminen toimintaan ja kulttuuriin, joka on sensitiivinen ja arvostaa diversiteettiä sekä edistää osallisuutta ja saavutettavuutta systemaattisesti. Visiotyötä on ajanut ja ajaa edelleen vahva usko pedagogisesti korkealaatuisen opetuksen ja ohjauksen merkitykseen: niiden avulla luodaan positiivisia, elämänlaajuisia kokemuksia, harrastamista ja hakeutumista taiteen, taidekasvatuksen ja taidekasvatuksen piiriin”, sanoo Anniina Suominen.
Visiosssa nousee esiin taideopetuksen sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden vahvistaminen. Yhdenvertaisuutta edistetään esimerkiksi päivittämällä johtamiskäytäntöjä ja tarkastelemalla kriittisesti taiteen kaanonia. Vastuullista suhdetta ympäristöön rakennetaan esimerkiksi selvittämällä koulutusorganisaatioiden oma hiilijalanjälki ja tuomalla opetukseen aihetta käsitteleviä sisältöjä.
Taidekoulutuksen ja -kasvatuksen rahoituskuoppa täytyy paikata
Kansallinen visio tarjoaa ratkaisuja myös luovien alojen rakenteellisiin ongelmiin. Tarkoituksena on muun muassa luoda alan ammattilaisille vakituisia työpaikkoja varhaiskasvatukseen ja sosiaali- ja kulttuuritoimeen. Jotta tavoitteet saavutetaan, tulee yhteistyötä muiden toimialojen kanssa lisätä ja varmistaa työlle riittävät resurssit.
Visiotyö lähti liikkeelle Taideyliopiston aloitteesta. Musiikkikoulutuksen visio julkaistiin vuonna 2020, ja kuvataiteen ja esittävien taiteiden visiotyö on ajoittunut vuosille 2021–2022. Työhön on sisältynyt seminaareja, verkkokyselyitä ja ydinryhmien työskentelyä. Mukana on ollut opettajia, opiskelijoita, taiteilijoita, tutkijoita, alan asiantuntijoita, järjestöjä ja sidosryhmiä. Yhteinen julkaisutilaisuus järjestettiin 14.11.2022 Helsingissä.
”Suomalainen taidekoulutus ja -kasvatus on kansainvälisesti vertaillen huipputasoista. Toteuttamalla visiossa esitetyt toimenpiteet huolehdimme siitä, että luovat alat säilyvät Suomen valttikortteina ja auttavat meitä kuvittelemaan polkuja kohti kestävämpää tulevaisuutta. Taiteilla on valtava potentiaali edistää hyvinvointia ja tehdä arjesta merkityksellistä. Suomen kannattaa ottaa se nyt kokonaisvaltaisesti käyttöön”, sanoo visiotyötä koordinoineen Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén.
”Kaikki kolme visiota tarjoavat erinomaisen pohjan kulttuuri- ja koulutuspoliittisille päätöksille niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Nyt kutsumme päättäjät, hyvinvointialueet, kunnat ja muut paikalliset toimijat viemään ideat kanssamme käytäntöön.”
äپٴᲹ:
Tutustu
Professori Anniina Suominen, Aalto-yliopisto
anniina.suominen@aalto.fi
+358 50 4334430
Lue lisää uutisia
Vahva tulos Akatemian talvihausta
Akatemiatutkija- tai akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 54 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on yhteensä 33,2 miljoonaa euroa.
Aalto ja eurooppalaiset kumppanit kehittävät kansainvälistä kurssia painetun ja joustavan elektroniikan alalle
Yhdessä Wrocław University of Science and Technologyn, Politecnico di Torinon ja Grenoble INP-UGA:n kanssa Aalto kehittää kansainvälistä kurssia painetun ja joustavan elektroniikan alalle.
Amerin Kulttuurisäätiö tukee Aallon Radikaalin luovuuden keskusta: ”Pelkkä hienosäätö ei enää riitä”
Amerin Kulttuurisäätiö lahjoittaa 600 000 euroa Aalto-yliopiston Radikaalin luovuuden keskukselle.