Suomesta kyberturvallisuuden tulevaisuus
Suomen kyberturvallisuusstrategian visio on kunnianhimoinen. Sen mukaan Suomi on vuonna 2016 maailmanlaajuinen edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja niiden aiheuttamien häiriötilanteiden hallinnassa. Alan asiantuntijat arvioivat Otaniemessä kevään viimeisellä kyberturvallisuuden yleisöluennolla, miten tavoite on saavutettu ja mitä tulevaisuudessa voidaan kehittää.
Kyberturvallisuuskeskus vauhdittanut toimintaa
Viestintäviraston vuonna 2014 perustama kyberturvallisuuskeskus on panelistien mukaan yksi suurimmista konkreettisista saavutuksista.
– Kyberturvallisuusstrategia ja kyberturvallisuuskeskus ovat vieneet poliisin toimintakykyä eteenpäin ja kehitys on ollut huomattavaa, Kyberrikostorjuntakeskuksen johtaja Timo Piiroinen totesi.
– Viestintävirastossa seuraamme alan kehitystä viiden vuoden sykleissä, sillä tulosten saavuttaminen vaatii aikaa, Viestintäviraston pääjohtaja Kirsi Karlamaa sanoi.
Alan yrityksiä edustava FISC ry:n puheenjohtaja Timo Kotilainen totesi, ettei strategiassa ole tarkoin määritelty, mitä edelläkävijyydellä tarkoitetaan.
– Meidän pitäisi nähdä seuraava aalto innovointimielessä. Etenevä digitalisaatio tuo suuria mahdollisuuksia, hän muistutti.
Monen panelistin puheenvuorossa mainittiin haasteena resurssien riittämättömyys. Paneelin vetäjä, professori Jarno Limnéll kysyi, mitä tekisitte ensimmäisenä, jos resursseja saataisiin lisää.
Yhteinen näkemys oli, että ennaltaehkäisevä työ sekä tiedottamisen, kouluttamisen ja vaikuttamisen lisääminen. STT:n uutispäätoimittaja Minna Holopainen lisäsi, että medialla on tässä suuri vastuu.
– Tiedon saamiseen ja välittämiseen tarvitsemme kuitenkin tiivistä yhteistyötä alan eri tahojen kanssa. Yhdenmukaista sanomaa on esimerkiksi vietävä eteenpäin yhteisellä terminologialla, hän pohti.
Ala tarvitsee osaajia
Tulevaisuuden tavoitteissa nousi esiin tutkimuksen ja opetuksen lisääminen. Koulutus tarvitsee uutta ajattelua, sillä kyberturvallisuuden osaaminen ei ole enää pelkkää tekniikkaa.
– Aalto-yliopistossa pohditaan asiaa parhaillaan, sillä osaamispula alalla on jo kova. Idut on jo luotu, mutta tulokset ovat nähtävissä vuosien kuluttua, Limnéll lisäsi.
Kaikki luentosarjan tallenteet ovat katseltavissa osoitteessa .
Lisätietoa paneelikeskustelijoista löytyy tapahtuman .
Voit jatkaa keskustelua twitterissä #aaltokyber.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´Ç²¹:
Professori Jarno Limnéll
040 527 6173
jarno.limnell@aalto.fi
Twitter: @JarnoLim
Lue lisää uutisia
Vahva tulos Akatemian talvihausta
Akatemiatutkija- tai akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 54 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on yhteensä 33,2 miljoonaa euroa.
Aalto-yliopiston kiertotalousratkaisut New European Bauhaus -festivaalilla tukevat EU:n tavoitetta kasvaa kiertotalouden edelläkävijäksi
Aalto-yliopisto esitteli useita erilaisia kiertotalousratkaisuja Euroopan komission järjestämällä New European Bauhaus -festivaalilla Brysselissä. Tapahtuma kokosi yhteen EU:n poliittisia johtajia, tutkijoita, suunnittelijoita ja ruohonjuuritason toimijoita ympäri Eurooppaa.
Tohtoriopintojen uusi THOPS-​työkalu julkaistu
Uusi digitaalinen THOPS-työkalu on korvannut opiskelijoiden vanhat THOPS-tehtävät MyStudies-työpöydällä ja vastuuprofessoreiden hyväksyntämenetelmän Student Success Hubissa.