Suomalaista teknologiaa lähtee ulkoavaruuteen – tavoitteena auttaa suojelemaan Maata asteroidien törmäyksiltä
“Hera-missio tulee tarjoamaan arvokasta tietoa niin planetaarisen puolustuksen kuin asteroidikaivostoiminnan seuraaviin kehitysvaiheisiin”, sanoo VTT:n johtava tutkija Antti Näsilä.
Teknologian tutkimuskeskus VTT, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto ovat mukana Hera-avaruusmissiossa, joka lähti matkaan 7.10.2024 Floridasta, Yhdysvalloista. Hera-mission tavoitteena on tutkia Didymos-kaksoisasteroidia, johon Yhdysvaltain avaruusviraston NASA:n DART-luotain törmäytettiin syyskuussa 2022.
Didymos-kaksoisasteroidi koostuu vuoren kokoisesta Didymos-pääasteroidista (halkaisijaltaan noin 780 m) ja osapuilleen Gizan pyramidin kokoisesta Dimorphos-asteroidista (halkaisijaltaan noin 150 m), joka kiertää pääasteroidia kuun tapaan. DART-luotaimen törmäys toteutettiin pienempään Dimorphos-asteroidiin, ja nyt Hera-luotain lähtee tutkimaan törmäyksen vaikutuksia.
“Aivan kuin sodassakin, myös planetaarisessa puolustuksessa on äärimmäisen tärkeää tuntea vihollisensa”, kertoo ASPECT-hyperspektrikamerahankkeen johtava tieteellinen tutkija Tomas Kohout.
”Ennen kuin Maata uhkaavia asteroideja voidaan luotettavasti torjua, meidän on ymmärrettävä sekä miten asteroidit reagoivat törmäykseen että miten tehokkaasti niiden kiertorata muuttuu. Siksi haluamme tutkia asteroidin muotoa ja koostumusta, avaruusaluksen törmäyksen aiheuttamaa muutosta sen kiertorataan sekä törmäyksessä irronneen materiaalin määrää.”
Hera-missio koostuu Hera-pääsatelliitista sekä kahdesta sen kyydissä matkustavasta, noin kenkälaatikon kokoisesta pienemmästä luotaimesta, jotka pääsatelliitti vapauttaa perille päästyään. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun pieniä, verrattain edullisia luotaimia lähetetään toisen taivaankappaleen kiertoradalle. Näistä toisen kyydissä avaruuteen lähtee myös suomalaista hyperspektrikamerateknologiaa.
ASPECT-hyperspektrikamera paljastaa asteroidin mineraalien tarkan koostumuksen
VTT:n kehittämän ASPECT-hyperspektrikameran avulla päästään tutkimaan ja analysoimaan Dimorphos-asteroidin mineraalikoostumusta. DART-luotaimen törmäyksen aiheuttama kraatteri on paljastanut näkymän asteroidin sisempiin kerroksiin, joita nyt päästään tutkimaan. Hyperspektrikameran avulla saadaan selville, mistä mineraaleista asteroidi tarkalleen koostuu, ja voidaan verrata pinnan alta paljastuneiden kerrosten heijastusominaisuuksia asteroidin pinnan ominaisuuksiin.
“Pääsemme vertailemaan, miten miljoonien vuosien säteilyn ja avaruuspölyn armoilla oleminen vaikuttaa asteroidien pintarakenteeseen. Kun opimme avaruuden olosuhteiden vaikutuksista enemmän, pystymme tulevaisuudessa myös yhä tarkemmin havaitsemaan vaikkapa kaivostoiminnalle potentiaalisimpia asteroideja ilman kalliita testikaivuita”, VTT:n Näsilä kertoo.
Laitteiston täytyy toimia perillä muutamia viikkoja – matka vie kaksi vuotta
Helsingin yliopisto on vastannut hankkeessa tieteellisestä suunnittelusta sekä hyperspektrikameroiden ominaisuuksien testaamisesta laboratorio-olosuhteissa meteoriitteja apuna käyttäen.
Aalto-yliopistossa puolestaan vastataan projektin tietojenkäsittelystä, operaation tieteellisestä suunnittelusta ja siihen liittyvästä algoritmikehityksestä, jotta ollaan valmiina keräämään kaikki olennainen data sitten, kun luotain pääsee perille Didymos-asteroidille.
“Avaruudessa laitteistoa ei enää voi korjata, ja toiminta-aika perillä on vain joitakin viikkoja. Siksi huolellinen testaus ja datankeruun suunnittelu ovat ensisijaisen tärkeitä, jotta laitteet täyttävät tieteelliset vaatimukset ja saamme asteroidista kaiken tarvittavan datan oikeassa muodossa”, työaikansa Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kesken jakava Tomas Kohout kertoo.
Hyperspektrikameroita voidaan tulevaisuudessa käyttää myös miehitetyillä avaruuslennoilla vesimuodostumien tunnistamiseen taivaankappaleiden pinnalta. Kuva Space on suunnitellut hyperspektrikameran dataprosessointiyksikön sekä laitteet, jotka ylläpitävät molempien luotaimien elintoimintoja ja seuraavat niiden kuntoa matkalla asteroideille.
Hera-luotain pääsee perille noin kahden vuoden päästä laukaisusta, jolloin se tulee olemaan noin 195 miljoonan kilometrin päässä Maasta. Suomalaiset tahot ovat olleet vahvasti mukana hankkeessa aivan sen alkumetreiltä lähtien.
äپٴDz
Antti Näsilä
Johtava tutkija, VTT
antti.nasila@vtt.fi
puh. +358406716266
Tomas Kohout
Johtava tutkija, Aalto-yliopisto & Helsingin yliopisto
tomas.kohout@helsinki.fi
puh. +358294151008
Lue lisää uutisia
Näytös/Näyttely26 – muodin ja tekstiilin juhla valloitti Helsingin Lasipalatsin
Lasipalatsin aukio Helsingin ydinkeskustassa toimi Aalto-yliopiston vuosittaisen muotinäytöksen päänäyttämönä torstaina 28. toukokuuta.
Neljälle fysiikan tutkijalle merkittävä rahoitus Jane ja Aatos Erkon säätiöltä
Hankkeissa etsitään ratkaisua muun muassa kvanttitietokoneiden ylikuumentumiseen ja lasipintojen huurtumiseen.
Singapore haki oppeja Building 2030:n menestysmallista
Aalto-yliopiston ja 16 yrityskumppanin konsortio on herättänyt kansainvälistä huomiota jo vuosien ajan eri seminaareissa ja tutkimusjulkaisuissa. Toukokuussa 2026 se sai Singaporesta vieraita, jotka halusivat ymmärtää, miten jo 10 vuotta toiminut ryhmä on onnistunut kehittämään Suomen rakennusalaa.