Suomalaiset nuoret tutkijat: “Saimme Millennium-voittajilta ideoita ja motivaatiota”
”Ehdottomasti parasta oli päästä juttelemaan maailman vaikutusvaltaisimpiin kuuluvien ihmisten kanssa ja kuunnella heidän tarinoitaan. En ajatellut, että minulla olisi joskus mahdollisuus tavata tämän tason tieteentekijöitä”, sanoo jatko-opiskelija Robert Pylkkänen Aalto-yliopistosta.
Pylkkänen oli yksi viidestä suomalaistutkijasta, jotka Tekniikan Akatemia TAF nimesi nuorten tutkijoiden Global Young Scientists Summit -konferenssiin Singaporeen. Tammikuun lopussa järjestetyn konferenssin puhujakaartissa oli Nobel- ja Turing-palkintojen, Fieldsin mitalin ja suomalaisen Millennium-teknologiapalkinnon voittajia.
Konferenssin viisi suomalaista osallistujaa työskentelevät mukana olleiden Millennium-teknologiapalkinnon voittajien aloilla ja saivat näin Singaporessa harvinaisen tilaisuuden tavata oman tieteenalansa huippunimiä.
Robert Pylkkänen ja Dhirendra Singh Oulun yliopistosta seuraavat vuoden 2016 Millennium-teknologiapalkinnon voittajan Frances Arnoldin jalanjäljissä. Arnold palkittiin suunnatun evoluution ja nopean proteiininmuokkauksen kehittämisestä.
”Oli suuri kunnia saada tavata professori Arnold. Olen oppinut häneltä valtavasti ja sovellan näitä tietoja parhaillaan projektissani”, Singh kertoo.
Pylkkänen on samaa mieltä:
”Konferenssin jälkeen palasin Suomeen pää täynnä uusia ideoita ja inspiraatiota ja odotin jo pääsyä takaisin labraani omien kokeideni pariin.”
Millennium-teknologiapalkinnon voittajat Stuart Parkin, Frances Arnold ja Michael Grätzel (alarivissä) sekä suomalaiset tutkijat Nora Wilsonin (Åbo Akademi), Armi Tiihosen (Aalto-yliopisto), Robert Pylkkäsen (Aalto-yliopisto), Dhirendre Singhin (Oulun yliopisto) ja Jenni Raitoharjun (Tampereen tknillinen yliopisto) Global Young Scientists Summit -konferenssissa Singaporessa. Kuva: Tekniikan Akatemia TAF
Verkostoitumista yli tieteenalojen
Jatko-opiskelijat Nora Wilson Åbo Akademista ja Armi Tiihonen Aalto-yliopistosta saivat Singaporessa tavata kollegojaan eri puolilta maailmaa sekä aurinkoenergia-alan huippunimen, vuoden 2010 Millennium-teknologiapalkinnon voittajan Michael Grätzelin.
Tiihosen koko väitöskirja käsittelee Grätzelin kehittämiä väriaineherkistettyjä aurinkokennoja, ja konferenssissa hän pääsi juttelemaan niistä Grätzelin tiimissä Sveitsissä työskentelevien tutkijoiden kanssa.
”Alan uusimmista tuulista kuuleminen vahvisti ajatukseni siitä, mitä kannattaa tutkia ja antoi uusia ideoita tulevaisuuteen”, Tiihonen kertoo.
Singaporen konferenssiin osallistui yli 200 nuorta tutkijaa eri puolilta maailmaa ja monitieteisyys olikin monille yksi arvokkaimmista kokemuksista.
Jenni Raitoharju Tampereen teknillisestä yliopistosta työskentelee koneoppimisen parissa ja käyttää jokapäiväisessä työssään Millennium-palkitun Stuart Parkinin innovaatioita tiedon varastoimisesta – kuten käyttävät lukuisat tutkijat lukuisilla Big dataa hyödyntävillä aloilla.
“Uskon, että menestyksekkäät koneoppimisen sovellukset vaativat tulevaisuudessa osaamista sekä koneoppimisesta että itse sovelluksesta, joka voi olla lähes mitä vain. Siksi oli tärkeää kuulla, mitä tieteessä yleisesti on meneillään ja tutustua kollegoihin. Tämä voi tulevaisuudessa johtaa yhteistyöhön yli tieteenalojen”, Raitoharju sanoo.
Konferenssin inspiroiva tunnelma muistutti osallistujia myös siitä, miksi he ylipäätään työskentelevät tieteen parissa.
”Kun kuulin eri aloista ja pääsin keskustelemaan eri alojen tutkijoiden kanssa, tunsin kuuluvani suurempaan tiedeyhteisöön. Oli myös toivoa herättävää huomata, kuinka intohimoisesti ihmiset työskentelevät paremman tulevaisuuden puolesta”, Nora Wilson sanoo.
Teksti: Laura Manas / TAF
Millennium-teknologiapalkinto jaetaan seuraavaksi Helsingissä 22. toukokuuta 2018.
Lue lisää:
Twitter:
Facebook:
Lue aiheesta lisää englanniksi:
Lue lisää uutisia
The company established by three anthropologists relied on strong research expertise
Etnografinen tutkimustoimisto Kenno Oy was established in 2014 when its three founders were finalising their master's degree studies at the University of Helsinki and wanted to create an interesting job for themselves.
Kolmen tutkijan ideasta syntyi deep tech -yritys
Vahvaan tutkimusosaamiseen nojaava Sim Analytics Oy sai alkunsa, kun kolme LUT-yliopiston eri laboratorioissa työskennellyttä tutkijakollegaa alkoi miettiä, miten tarjota ja analysoida dataa teollisuusyritysten liiketoimintapäätösten tueksi.
Ensimmäinen suprajohtava kvanttilämpökone osoittaa, että lämpö voidaan valjastaa työksi myös kvanttimaailmassa
Suprajohtava kvanttilämpökone paitsi edistää termodynamiikan perustutkimusta, voi myös merkittävästi pienentää tulevaisuuden kvanttitietokoneiden hintalappua.