911

Uutiset

Sote-uudistuksella voidaan saavuttaa jopa 2-3 miljardin euron säästöt

Aalto-yliopiston tutkijoiden mukaan terveydenhuolto kannattaisi toteuttaa keskitettyjen sairaaloiden ja hajautettujen lähipalveluiden mallilla.

Sote-uudistuksella on mahdollista parantaa palvelujen laatua ja luoda kustannustehokas palvelurakenne.  Tehokkaimpien kuntien ja alueiden mallien käyttöönotolla voidaan kansantaloudessa säästää parhaimmillaan 2-3 miljardin euroa. Tällaisiin tuloksiin Aalto-yliopiston tutkijat päätyivät KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemassa ”Miten sote-uudistus toteutetaan?” tutkimuksessa.

"Suomessa on kansainvälisestikin katsoen hyvätasoinen terveydenhuollon järjestelmä. Taloudellinen tilanne edellyttää kuitenkin säästöjä myös sote-sektorilta. Olemme pyrkineet hahmottelemaan kuusikohtaisen ohjelman, joka on hallintomallista riippumaton, ja jolla säästöt on mahdollista saavuttaa ilman, että palveluiden laadun tarvitsee kärsiä. Säästö syntyy rakenneuudistuksesta", tutkimuksen tehneet professori Teemu Malmi, professori Erkki Vauramo ja tutkija Petra Kinnula kertovat.

Nopeita säästöjä      

Tutkimuksen mukaan terveydenhuolto kannattaisi tuottaa kaksiportaisesti: keskitetyissä sairaaloissa ja hajautetuissa lähipalveluissa Kuusikohtaiseen ohjelmaan kuuluvat palveluverkkopohjaisen, alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakentaminen, tasalaatuisen, alueellisen kuntoutusjärjestelmän rakentaminen, hoivakotijärjestelmän uudistaminen, kotihoidon sallivien palvelukorttelien rakentaminen eläkeläisille, maakunnallisiin terveysohjelmiin panostaminen sekä yhteistyön kehittäminen kolmannen sektorin kanssa.

Sote-uudistus pelkistettynä. Lähde: Miten sote-uudistus toteutetaan?

Uusien sote-alueiden määrä voisi tutkijoiden mukaan olla 12–13. Uudistuksen avulla kestävyysvajetta voidaan supistaa nopeastikin. Jo laitospaikkojen ylikapasiteetin purkamisella saavutetaan noin miljardin euron säästö.  Lääketieteellisten tukipalvelujen (laboratorio ja kuvantaminen) sekä leikkaussalien toiminnan tehostamisen säästöpotentiaali on arviolta useita satoja miljoonia euroja. Kehittämisohjelmalla synnytetään alueille toimiva kokonaisuus ja luodaan ratkaisuja ikääntymisen aiheuttaman kustannuskriisiin.

Tutkimuksen rahoittivat Kunnallisalan kehittämisäätiö KAKS ja yhdeksän sairaanhoitopiiriä. Koko tutkimus on luettavissa KAKS:n

äپٴᲹ:

Professori Teemu Malmi
puh. 0405100827
teemu.malmi@aalto.fi

Professori Erkki Vauramo
puh. 050 326 8576
erkki.vauramo@aalto.fi

Tutkija Petra Kinnula
puh. 0400 143 894
petra.kinnula@aalto.fi

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Aalto-yliopiston kiertotalousnäyttely, puiset taustat, näyttelypöydät, näytteitä ja musta sekä pinkki asu.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston kiertotalousratkaisut New European Bauhaus -festivaalilla tukevat EU:n tavoitetta kasvaa kiertotalouden edelläkävijäksi

Aalto-yliopisto esitteli useita erilaisia kiertotalousratkaisuja Euroopan komission järjestämällä New European Bauhaus -festivaalilla Brysselissä. Tapahtuma kokosi yhteen EU:n poliittisia johtajia, tutkijoita, suunnittelijoita ja ruohonjuuritason toimijoita ympäri Eurooppaa.
Abstrakti lähikuva värikkäästä lasista, jossa on pyörteisiä kuvioita oranssin, sinisen ja violetin sävyissä.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tohtoriopintojen uusi THOPS-​työkalu julkaistu

Uusi digitaalinen THOPS-työkalu on korvannut opiskelijoiden vanhat THOPS-tehtävät MyStudies-työpöydällä ja vastuuprofessoreiden hyväksyntämenetelmän Student Success Hubissa.
Drawing of two doctoral students each holding a paper, with doctor's hats shining on their heads.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Esitarkastus- ja valmistumisaikataulut kesällä 2026

Tietoa väitöskirjan esitarkastuksesta, julkisesta väitöstilaisuudesta ja valmistumisesta tohtoriksi kesällä 2026
Henkilö valkoisessa laboratoriotakissa seisoo kirkkaassa laboratoriossa laitteiden keskellä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kasvun avaimet: Näin energiamurros tekee öljystä tarpeettoman

Puhtaaseen energiaan siirtyminen on yhteiskunnalle yhtä suuri mullistus kuin digitalisaatio, ja Suomella on siihen monta valttikorttia, sanoo Aalto-yliopiston uutta Energiasiirtymän osaamiskeskusta vetävä professori Annukka Santasalo-Aarnio.