Seija Linnanmäki: ”Ilmastonmuutos pakottaa meidät miettimään mukavuusilmanvaihdon järkevyyttä”
Mitä tutkimuksesi käsittelee?
”Tein tutkimuksessani katsauksen koko 1900-luvun arkkitehtuurin kehitykseen koneellisen ilmanvaihtoteknologian näkökulmasta, 1920-luvulta 2020-luvulle. Sen aikaa Yhdysvalloissa keksitty ja sieltä meille ja maailmanlaajuisesti levinnyt koneellinen ilmanvaihto on ollut käytössä. Suomessa koneellinen huoneilmanvaihto teollistui sotien jälkeen, ja se integroitiin lukemattomiin vanhoihin rakennuksiin.
Halusin selvittää, mikä on ilmastointiratkaisujen ”kristallisoitunut viisaus”, ja miten arkkitehtuuri ja ilmastointisuunnittelu toimivat yhteen optimaalisesti. Pohdin myös ilmastointiteollisuuden ja sosiaalisten käytäntöjen vaikutuksia sisäilman hallintaan. Pukeutumiskulttuurillamme on tässä myös keskeinen rooli.
Kiinnostukseni aiheeseen kumpuaa omasta taustastani ja elämäntyöstäni restauroinnin tutkijana ja intendenttinä Museovirastossa. Väitöskirjastani tulikin jossain määrin testamentti, sillä olin seurannut ja käytännössä tutkinut koneellisen ilmanvaihdon vaikutuksia arkkitehtuuriin vuosikymmeniä.”
Mikä siinä on tärkeää?
”Tutkin kahta historiallista rakennusta Helsingissä: Teollisuuskeskuksen rakennusta Eteläranta 10:ssä sekä Imatran Voima Oy:lle suunniteltua Voimataloa Kampissa. Ajattelin, että kunhan tutkin tapauskohteeni perusteellisesti, tiedän, miksi niissä päätettiin tehdä koneellinen ilmanvaihto siten kuin tehtiin. Yritin etsiä ideaa siitä, miten modernin arkkitehtuurin ja ilmastoinnin yhdistämisen pitäisi tapahtua, ja oivallusta ja tietoa koneellisen ilmastoinnin hyödyistä.
Mitään selkeää perustelua ratkaisuille en kuitenkaan löytänyt, vaan kyse oli rakennustyön aikaisista kompromisseista ja osin myös sattumanvaraisuudesta. Ei ole olemassa mitään suurta, tieteeseen ja tekniikkaan pohjautuvaa oivallusta, kuinka ilmanvaihto parhaiten tulisi toteuttaa. Lisäksi tekniikka kehittyy koko ajan eteenpäin, joten ei löydy sellaista vaihetta, jolloin olisi kehitetty se ”kristallisoituneesti paras” järjestelmä.
Ehkä hätkähdyttävin oivallus matkan varrella oli se, että vaikka arkkitehdit ja ilmastointi-insinöörit ovat kautta aikojen yhdessä yrittäneet löytää ideaalitekniikkaa sisäilman hallintaan, sitä ei ole tähän mennessäkään löytynyt. Paras ratkaisu riippuu tapauskohtaisesti talosta ja tilanteesta.
Ongelma on se, että moderni arkkitehtuuri ja ilmanvaihtoteknologia ovat yhdessä mahdollistaneet meille liian energiaintensiiviset elämäntavat. Maksamme mukavuudentavoittelustamme planeetan kannalta kovaa hintaa. Meidän pitäisi pystyä palaamaan luonnolliseen, hengittävään ilmanvaihtoon, ja pukeutumiskäytäntöihin, jotka olisivat tälle paikalliselle ilmastollemme sopivia.”
Mitä siitä voi seurata?
”Talotekniikkaa tai ilmastointilaitteita ei ole arkkitehtuurin historian piirissä paljon tutkittu, joten tutkimukseni tarjoaa kattavasti taustatietoa. Arkkitehtuurin näkökulmasta ilmastoinnin tutkimus on hankalaa, koska ilmastointijärjestelmät piilotetaan rakenteisiin.
Itse uskon, että meidän pitäisi palata enemmän paikallisessa ilmastossa kehittyneisiin perinteisiin rakennustapoihin – antaa luonnon hoitaa. Tutkimukseni myötä kävi ilmi, että moderni arkkitehtuuri ja talotekniikka ovat niin vahvasti toisiinsa kietoutuneita, että toisen muuttaminen ei oikein auta, vaan tarvitaan suurempi ajattelun ja käytäntöjen muutos.
Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos ovat pakottaneet meidät ottamaan tosissamme rakennusten energiankulutuksen, ja se on hyvä asia. Itse en kuitenkaan usko, että ratkaisu löytyy korvaamalla vanhaa ja lisäämällä uutta teknologiaa. Tosiasiassa älylaitteet ja uusi ”ekoteknologia” kuluttavat yhä enemmän energiaa ja materiaalivaroja, ja materiaalitehokkuus on huono.
Talotekniset laitteet ovat metallia. Harvinaisten maametallien kaivuu ja kaivosteollisuus aiheuttavat ympäristötuhoja kaikilla mantereilla. Tämä kierre on kerta kaikkiaan massiivinen ja väärä tie. Ihmiskunnan pitää vihdoin herätä siihen, että juhlapuheissa hoettu ”kestävä kehitys” ei riitä. Tarvitaan perusteellisia muutoksia ajattelutavoissa ja sosiaalisissa arkikäytännöissä.”
Linnanmäen väitös Ilmastoitu? Moderni – Sisäilman hallinta sotien jälkeisessä toimistoarkkitehtuurissa tarkastettiin Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa 22.3.2024
Yhteystiedot:
seija.linnanmaki@viapori.fi, 050 0170 757
Lue lisää uutisia
Vahva tulos Akatemian talvihausta
Akatemiatutkija- tai akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 54 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on yhteensä 33,2 miljoonaa euroa.
Suomen Arvopaperimarkkinoiden Edistämissäätiö palkitsee Juho Tuuliaisen ja Ville Virkkusen erinomaisesta rahoituksen alan pro gradu -lopputyöstään
Molemmat opiskelijat saavat 3 500 euron stipendin.
Aalto-yliopiston kiertotalousratkaisut New European Bauhaus -festivaalilla tukevat EU:n tavoitetta kasvaa kiertotalouden edelläkävijäksi
Aalto-yliopisto esitteli useita erilaisia kiertotalousratkaisuja Euroopan komission järjestämällä New European Bauhaus -festivaalilla Brysselissä. Tapahtuma kokosi yhteen EU:n poliittisia johtajia, tutkijoita, suunnittelijoita ja ruohonjuuritason toimijoita ympäri Eurooppaa.