911±¬ÁÏÍø

Rohkeus. Se on tärkeä ominaisuus niin yrittäjälle kuin tieteentekijällekin. Niinpä Aalto Ventures Program -ohjelman johtaja Olli Vuola päätti ottaa sen Bridge to Peace -konferenssissa Marokossa vetämänsä työpajan pääaiheeksi. Rauhaa tieteen välityksellä edistävän konferenssin yleisönä oli eri alojen asiantuntijoita ja tutkijoita 16 eri Lähi-idän maasta, mukana neljä nobelistiakin. Nuoremman yrittäjäsukupolven näkökulmaa olivat edustamassa Aallon opiskelijat, Slushin varatoimitusjohtaja Marianne Vikkula sekä Slushin kumppanuuksista vastaava Ghita Wallin.

Peloista yli

Työpajan osallistujat pohtivat ryhmissä keinoja, joita he ovat käyttäneet pelkojensa voittamiseen. Lopuksi osallistujat jakoivat henkilökohtaisia kokemuksiaan muille.

Yrittäjyyden ensimmäinen askel on epäonnistumisen pelosta pääseminen.

Paitsi yrittäjyydessä ja tieteen tekemisessä, on pelkojen voittaminen avainasemassa myös rauhan saavuttamisessa, Vuola sanoo.

– Pelko estää toimimasta. Lähi-idässä elää vahvana ulkopuoliseksi jäämisen pelko: yhteistyö vastapuolen kanssa saattaa johtaa omasta yhteisöstä eristämiseen. Toisaalta myös yrittäjyyden ensimmäinen askel on omien pelkojen voittaminen, epäonnistumisen pelosta pääseminen, hän toteaa.

Lupa epäonnistua

– Suomen kielen yrittäjä-sana kääntyy osuvasti tryer. Yrittäjä on siis kirjaimellisesti henkilö, joka sitkeästi yrittää epäonnistumisista huolimatta. Puhuimmekin työpajassa muun muassa siitä, miten Suomessa on pyritty tekemään epäonnistumisesta sallittua – käytännön esimerkkinä vaikkapa epäonnistumisen päivän viettäminen, Vikkula kertoo.

Henkistä kanttia tarvitaan, oli uravalinta sitten mikä tahansa. Vikkula toteaakin, ettei konferenssin työpajan tarkoitus ollut käännyttää tiedemiehiä yrittäjiksi.

– Tavoitteena ei ole, että kaiken tutkimuksen pitäisi olla kaupallistettavaa tai että kaikista pitäisi tulla yrittäjiä. Tutkijallekin voi kuitenkin tulla tunne, että tästä ei tule mitään, tai että jonkin tutkimuksen tekeminen on ylipääsemättömän vaikeaa. Silloin nimenomaan tarvitaan rohkeutta ja luottamusta omaan itseen.

Kokonaisvaltaista opetusta

Vuola ja Vikkula korostavat, että yrittäjäksi kasvaminen on ennen kaikkea henkinen prosessi. Siksi yliopistojen yrittäjyysopetuksenkin tulee olla kokonaisvaltaista.

Luovaa hulluutta ja lujaa uskoa tarvitsevat kaikki.

– Tarvitaan tekemällä oppimista, kuten Aalto Ventures Program -ohjelmassa onkin. On myös erittäin tärkeää, että tarjolla on inspiraatiota, roolimalleja ja tukiverkosto, mikä täällä Aallossakin vain vahvistuu jatkuvasti. Rohkeutta ei ehkä voida suoraan opettaa, mutta sitä voidaan ehdottomasti ruokkia, Vikkula sanoo.

Ajatus teki vaikutuksen myös konferenssin ensin hyvin kriittisesti suhtautuneisiin tiedemiehiin.
–  Tieteentekijöiden täytyy olla kriittisiä omia ideoita kohtaan, kun taas yrittäjyydessä sama suhtautuminen ei toimi. Omaan asiaan pitää uskoa. Yksi nobelisteista lähestyi meitä työpajan jälkeen ja kertoi meidän saaneen hänet miettimään, ovatko tutkijat välillä jopa liiankin skeptisiä itseään kohtaan. Luovaa hulluutta ja lujaa uskoa tarvitsevat joskus kaikki, Vuola tiivistää.

Professori Samira Ibrahim Islam, Nobel-palkittu kemisti Dan Shechtman sekä Malta Conferences -säätiön johtaja Zafra Lerman yhdessä Aalto-yliopiston Executive in Residence Olli Vuolan kanssa.

Aallon opiskelijat Ghita Wallin ja Marianne Vikkula jakoivat ajatuksia nobelisti Roald Hoffmannin kanssa.