Rintasyöpälääkkeiden kehitys tehostuu uuden 3D-materiaalin avulla
Keskimäärin 90 prosenttia rintasyövän hoitoon tarkoitetuista lääkkeistä epäonnistuu kliinisissä lääkekokeissa, ja jokainen epäonnistunut lääke maksaa noin 1,4 miljardia euroa. Nyt Tekes on myöntänyt Aalto-yliopistolle ja Helsingin yliopistolle 500 000 euron rahoituksen uuden prekliinisen mallin kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Malli perustuu ainutlaatuiseen 3D-materiaaliin, jossa syöpäsoluja voidaan laboratorio-olosuhteissa kasvattaa. Näin voidaan tehostaa lääkekehitysprosesseja ja kehittää yksilöllistä lääketieteellistä lähestymistapaa rintasyövän hoitoon.
”Yhdistämällä huipputason nanoteknologiaa ja edistynyttä syöpäbiologiaa olemme onnistuneet kehittämään kasvatusgeelin, joka jäljittelee syöpäkudosten soluympäristöä ja säilyttää kasvainten kudosrakenteen muuttumattomana ja elävänä muutaman viikon ajan. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa yksilöllisten syöpähoitojen kehityksen”, kertoo Aalto-yliopiston Research Fellow Nonappa.
”Kasvatusgeelin avulla syöpäkasvaimen eri solutyypit säilyvät muuntumattomina, minkä ansiosta malli ennustaa luotettavammin uusien lääkkeiden toimivuutta potilaissa. Tämä auttaa saamaan uudet lääkkeet nopeammin rintasyöpäpotilaiden ulottuville”, sanoo Helsingin yliopiston tutkija Pauliina Munne.
Yksi hoitomalli ei sovi kaikille
Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain 5 000 henkilöä, ja maailmanlaajuisesti joka kahdeksas nainen saa elämässään rintasyöpädiagnoosin. Vaikka yhä suurempi osuus sairastuneista on elossa viisi vuotta syövän toteamisen jälkeen, rintasyöpä on edelleen eräs naisten yleisimmistä kuolinsyistä.
”Nykyiset hoitokeinot perustuvat eräänlaiseen yksi hoitomalli sopii kaikille -ajatteluun. Käytössä olevat prekliiniset mallit, joihin kuuluvat muun muassa lääkkeiden testaaminen laboratorioissa kasvatetuilla soluilla tai eläimillä, ovat puutteellisia, virheellisiä tai liian yksinkertaistavia, eivätkä ne ole täten riittävän ennustavia. Tämä johtuu mallien puutteellisesta kyvystä jäljitellä alkuperäisen kasvaimen soluidentiteettiä ja erilaisia solutyyppejä”, sanoo Nonappa.
”Kasvain koostuu erilaisista solutyypeistä. Jos laboratoriossa kasvatetaan kasvainta petrimaljalla, vain tietyntyyppiset solut selviytyvät. Loput solut joko kuolevat tai muuntautuvat solutyypiltään erilaisiksi. Lääkkeen tehoa tutkitaan yleensä kuolemattomilla solulinjoilla, jotka edustavat vain yhtä tai muutamaa erilaista solutyyppiä. Nämä mallit ennustavat vain heikosti lääkkeen tehoa potilaiden hoidossa, mistä kertoo kliinisissä tutkimuksissa epäonnistuneiden lääkkeiden suuri määrä”, Pauliina Munne lisää.
Kaupallistamisrahoituksen saanut tiimi koostuu monitieteisestä tutkijaryhmästä, johon kuuluu kansainvälisesti arvostettu materiaalitekniikan laitoksen tutkimusryhmä Aalto-yliopistosta, Helsingin yliopiston rintasyöpätutkimuksen asiantuntijoita sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöverkosto, jonka avulla voidaan varmistaa kudosnäytteiden riittävä saatavuus.
Kasvatusgeeliä hyödyntävä malli on tarkoitus hioa valmiiksi vuoden 2018 aikana ja tuoda asiakkaiden saataville vuonna 2019.
äپٴᲹ:
Nonappa
Research Fellow
Aalto-yliopisto
p. 050 593 1480
nonappa@aalto.fi
Pauliina Munne
Tutkija
Helsingin yliopisto
pauliina.munne@helsinki.fi
puh. 029 412 5494
Lue lisää uutisia
Näytös/Näyttely26 – muodin ja tekstiilin juhla valloitti Helsingin Lasipalatsin
Lasipalatsin aukio Helsingin ydinkeskustassa toimi Aalto-yliopiston vuosittaisen muotinäytöksen päänäyttämönä torstaina 28. toukokuuta.
Neljälle fysiikan tutkijalle merkittävä rahoitus Jane ja Aatos Erkon säätiöltä
Hankkeissa etsitään ratkaisua muun muassa kvanttitietokoneiden ylikuumentumiseen ja lasipintojen huurtumiseen.
Singapore haki oppeja Building 2030:n menestysmallista
Aalto-yliopiston ja 16 yrityskumppanin konsortio on herättänyt kansainvälistä huomiota jo vuosien ajan eri seminaareissa ja tutkimusjulkaisuissa. Toukokuussa 2026 se sai Singaporesta vieraita, jotka halusivat ymmärtää, miten jo 10 vuotta toiminut ryhmä on onnistunut kehittämään Suomen rakennusalaa.