Rehtori Ilkka Niemelä kertoo, mitä uusi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio merkitsee Suomelle ja Aallolle
Uusi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio julkaistiin 15. kesäkuuta 2026. Nyt vision ohjausryhmässä mukana ollut rehtori Ilkka Niemelä vastaa kysymyksiin sen merkityksestä Suomelle ja Aallolle.
1. Mistä uudessa visiossa on kysymys?
”Visio ulottuu vuoteen 2040 ja siinä hahmotellut kehitysohjelmatkin vuoteen 2035, joten kyse on pitkän tähtäimen suunnitelmista.
Visio rakentuu viiden tavoitteen ympärille. Ensinnäkin tavoitteena on varmistaa Suomen asema sivistyksen, demokratian ja tieteen vapauden edelläkävijänä. Toiseksi korostetaan koulutuksen kuuluvan kaikille, ja erityisesti nuorille lisätään mahdollisuuksia kouluttautua. Kolmanneksi tutkimuksen ja luovien osaajien visioidaan olevan yhteiskunnan uudistamisen keskeisiä moottoreita. Neljänneksi korkeakouluja haastetaan rohkeaan uudistumiseen. Korkeakouluilta halutaan erikoistumista ja keskinäistä yhteistyötä. Viidenneksi todetaan, että vision toteuttamiseksi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rahoituspohjan on monipuolistuttava.
Tärkeimmät numeeriset tavoitteet ovat se, että vuonna 2040 jopa 60 prosenttia Suomen nuorista on suorittanut korkeakoulututkinnon ja että T&K-menojen osuus BKT:sta on vakiintunut 4 prosenttiin.”
2. Muuttiko edellinen visio jotain? Ja miten tämä uusi eroaa siitä?
”Vuonna 2017 julkaistu visio asetti tavoitteeksi T&K-menojen osuuden noston 4 prosenttiin ja korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuuden noston 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Ensimmäisessä tavoitteessa ollaan hyvässä vauhdissa, mutta toista ei saavuteta tavoiteajassa, vaikka meillä Aallossa aloituspaikkoja on nostettu merkittävästi. Myös T&K-rahoituksen kasvu näkyy selvästi Aallon toiminnassa.
Aiemmassa visiossa asetettiin tavoitteeksi, että vuonna 2030 korkeakouluja on aiempaa vähemmän ja ne ovat erilaistuneet. Tältä osin aiempi visio ei ole toteutunut ja on luotu uusiakin päällekkäisyyksiä.
Uusi visio nostaa hvvin esille keskeisen kysymyksen nuorten kouluttautumismahdollisuuksien tärkeydestä. Kun Suomi ikääntyy ja syntyvyys laskee, korkeakoulutettujen nuorten osuuden kasvattaminen on välttämätöntä. Ilman osaajia emme voi luoda uusia innovaatioita, työpaikkoja ja hyvinvointia.
Se, mitä visiossa ei pohdita riittävästi, ovat suomalaisen tutkimuksen ja koulutuksen pärjäämisedellytykset yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.”
3. Mitä visio tarkoittaa Aallolle? Muuttuuko jokin Aallossa vision takia?
”Visio määrittää yhteisen suunnan ja tavoitteen muttei suoraan muuta vielä mitään. Tähän tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä ja resursseja. Aalto päättää jatkossakin itse strategiastaan ja sen toteuttamisesta. Korkeakoulukentän kehittämisen yhteisistä toimenpiteistä Aallon osalta sovimme sopimusneuvotteluissa ministeriön kanssa, ja uusi visio pääsee varmasti vaikuttamaan sopimuskauden 2029–2032 valmisteluun.
Vision valmistelussa aaltolaiset ovat korostaneet erityisesti tutkimuksen ja koulutuksen laadun ja resurssoinnin merkitystä. Me olemme omassa strategiatyössämme valmistautuneet hyvin kasvaviin vaatimuksiin ja valmiita toimimaan suunnannäyttäjinä uuden vision toteuttamisessa.”
4. Miltä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuus näyttää Suomessa?
”On selvää, että valtiontalouden hankala tilanne vaikeuttaa vision toteuttamista. Visio kuitenkin tunnistaa myös rahoituspohjan laajentamisen tarpeen ja esittää rohkeita rakenteellisia uudistuksia, joiden kautta on mahdollista löytää uusia ratkaisuja myös resurssikysymyksiin.
Tulevaisuuden näen suhteellisen valoisana. Niin päättäjät kuin sidosryhmät ymmärtävät koulutuksen ja tutkimuksen tärkeyden yhteiskunnalle ja kilpailukyvylle paljon paremmin kuin aloittaessani rehtorina lähes kymmenen vuotta sitten. Aallon vetovoima on vahva, ja meillä on juuri sellaista osaamista, uudistumiskyvykkyyttä ja yrittäjyyttä, joita Suomi tarvitsee kasvuun ja menestykseen.
Olen myös iloinen ja ylpeä siitä, miten oma Aalto-yhteisömme on halunnut tulla mukaan koko Suomen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision työstämiseen – aikaa ja vaivaa säästämättä. Lämmin kiitos tästä työstä!”
(valtioneuvosto.fi)
Lue lisää uutisia
Muotoilun rooli korostuu toimitusketjun alkupäässä – Aalto-yliopisto johtaa merkittävää EU-hanketta tekstiilien värjäyskäytäntöjen uudistamiseksi
EU Horisontti-rahoitteinen MELANGE-hanke yhdistää muotoilun, teknologian ja liiketoiminnan – tavoitteena on uudistaa tekstiiliteollisuuden värjäyskäytäntöjä sekä vauhdittaa siirtymää kohti kiertotalouteen perustuvia ja kestäviä tekstiilijärjestelmiä.
Arsi Ikäheimosen väitöstutkimus: Älypuhelin voi paljastaa varhaisia merkkejä masennuksesta
Puhelin taskussa, älysormus sormessa ja aktiivisuusranneke ranteessa: arjessa mukana kulkevat laitteet keräävät lähes tauotta tietoa käyttäjästään. Tämä tieto voi auttaa masennusoireiden seurannassa ja ennustamisessa.
Professor Hironori Yoshida: “Machines should adapt to materials, not the other way around”
Professor of Formgiving believes the future of design lies in embracing irregularity rather than eliminating it. His research combines design, AI and robotics.