Langaton teknologia on yksi aloista, joissa Suomi on maailman kuuminta kärkeä. Tähän on vaikuttanut suuresti se, että radiotekniikan ensimmäinen professori Viljo Ylöstalo aloitti vuonna 1924 Teknillisen korkeakoulun (TKK) Radiolaboratoriossa. Radiolaboratorio nousi erityisesti kuuluisuuteen, kun Radioinsinööriseura perusti televisiokerhon, ja tämä kerho toteutti Radiolaboratorion tiloissa ensimmäisen julkisen televisiolähetyksen toukokuussa vuonna 1955.
”Radiotekniikka Suomessa on kulkenut jo pitkän ja vaikuttavan matkan. Elektroniikan ja nanotekniikan laitoksemme nykypäivänä edustaa opetusta ja tutkimusta koko radiotieteen alalta aina mikrosiruista taivaalle lähetettäviin nanosatelliitteihin saakka. Vaikka tutkimuksemme ja opetuksemme on osittain hyvin teoreettista, yritysten kanssa tehtävä yhteistyö on ollut hyvin tiivistä jo vuosikymmenien ajan”, laitosjohtaja Ville Viikari kertoo.
Radiolaboratorio pääsi vauhtiin kunnolla 1960-luvulta lähtien kansanedustaja ja professori Martti Tiurin johdolla. Radiotekniikan opetus laajennettiin koskemaan myös radiolaitejärjestelmiä ja informaatiotekniikkaa.
Hetkillä on usein iso merkitys ihmisen elämässä ja näin tapahtui myös emeritusprofessori Antti Räisäselle.
”Martti Tiuri oli nimitetty tutkijaprofessoriksi ja osallistuin hänen luennolleen syksyllä 1970. Minuun teki suuren vaikutuksen, miten hän kertoi radioaalloista ja erityisesti, miten millimetriaalloilla voi tutkia maailmankaikkeutta. Siitä hetkestä lähtien tiesin, että radiotekniikka on kiinnostuksen kohteeni.”
Samaan kehityspolkuun osuu myös Metsähovin radio-observatorion synty, kun se sai ensimmäisen millimetriaaltoteleskooppinsa vuonna 1974. Observatorion suurin instrumentti on vielä tänäkin päivänä 13,7-metrinen radioteleskooppi ja millimetriaalloilla tapahtuva radioastronomia on edelleen tulevaisuuden kehittyvä ala.
Radiotekniikan insinöörejä tarvitaan paljon sähköistyvässä maailmassa, kun lähes kaikki laitteet ovat langattomia, tarvitsevat antenneja ja radiotekniikkaa. Kyse ei ole vain puhelimista tai televisiosta vaan kaikesta, mikä on yhteydessä internetiin. Avaruus on myös isossa roolissa, sillä olihan Suomen ensimmäinen vuonna 2017 avaruuteen lähtenyt Aalto-1-satelliitti opiskelijoiden aloittama projekti.
”Muistan hyvin vuosituhannen vaihteen niin sanotut hullut vuodet, kun opiskelijat vietiin jo ennen valmistumista eri tietoliikenneyrityksiin töihin ja monet meistä opettajista pikakouluttivat insinöörejä ja diplomi-insinöörejä teollisuuden tarpeisiin”, professori Ari Sihvola kertoo.
Elektroniikan ja nanotekniikan laitosjohtaja Ville Viikari, mikä on tilanne nykyään teollisuudessa ja miksi radiotekniikkaa kannattaa opiskella?
”Radiotekniikka kehittyy kenties nopeammin kuin koskaan aiemmin, sen merkitys yhteiskunnassa kasvaa entisestään ja osaajia tarvitaan. Hyvä esimerkki tästä on räjähdysmäisesti kasvanut tutkasatelliittiyritys ICEYE.”
Elektroniikan ja nanotekniikan laitoksen professorit ja tutkimus- ja opetushenkilöstö muistelevat mielellään radiotekniikan 100-vuotista taivalta. Tervetuloa alumni, henkilökunta, opiskelijat ja kaikki aiheesta kiinnostuneet kuulemaan mielenkiintoisia puheenvuoroja ja verkostoitumaan 100 vuotta radiotekniikkaa Suomessa osana Winter Satellite Workshopia 22.1.2025 kello 9.00.–11.30.
Radiotekniikan ensimmäinen professuuri aloitti Suomessa tasan 100 vuotta sitten. Elokuun 2024 sijasta juhlat pidetään tammikuussa 2025 Pohjoismaiden ja Baltian maiden suurimmassa uuden avaruuden tapahtumassa Winter Satellite Workshopissa.
Teemme elektroniikan ja nanotekniikan laitoksella laaja-alaista tutkimusta sähkömagneettisen, mikro- ja nanoteknologian, radiotekniikan ja avaruusteknologian aloilla. Ensimmäinen suomalainen satelliitti Aalto-1 toteutettiin laitoksella opiskelijahankkeena.
Metsähovi on Suomen ainoa tähtitieteellinen radio-observatorio.
Winter Satellite Workshop 2025 järjestetään Otaniemessä Dipolissa tiistaista torstaihin 21.–23. tammikuuta. Tapahtuma on Suomen ja muiden pohjoismaiden sekä Baltian maiden suurin New Space eli uuden avaruuden tapahtuma.
