Professori Kimmo Kasken jäähyväisseminaari toi Aaltoon huippututkijoita ympäri maailmaa
Kimmo Kaski on laskennallisten tieteiden pitkäaikainen professori Aalto-yliopistossa. Tutkimuksessaan hän on viime vuosina keskittynyt kompleksisuuteen fysikaalisissa, taloudellisissa ja sosiaalisissa systeemeissä ja informaatiojärjestelmissä. Emeritusprofessorina Kaski jatkaa yhteistyötä laajoissa akateemisissa verkostoissaan lukuisissa yliopistoissa.
”Tämä ei ole loppu. Eikä tämä ole edes lopun alku. Mutta tämä on alun loppu”, Kaski kuvailee eläköitymistään, Winston Churchillia mukaillen.
Professori Kaski puhui jäähyväisluennossaan muun muassa onnellisuudesta sosiaalisissa medioissa ja verkostoissa.
Kaski on johtanut kansallista Computational Complex Systems Research -huippuyksikköä vuosina 2000–11. Kaski on ollut myös Suomen Akatemian nimittämä akatemiaprofessori 1996–2006 ja toiminut Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun dekaanina. Kaski on nimitetty kunniajäseneksi tai vierailevaksi tutkijaksi moniin yliopistoihin ympäri maailmaa, muun muassa Oxfordin yliopiston Said Business Schooliin ja Alan Turing -instituuttiin.
”Kimmo on akateemisen ihmisen perikuva, tieteelle vihkiytynyt moniosaaja, joka on Aallon poikkitieteellisen ihanteen ruumiillistuma. Kimmo ymmärtää tieteenalansa perin pohjin ja hänellä on aina ollut rohkeutta ja uteliaisuutta kurottaa muille aloille ja halu ottaa vastuuta oman yhteisönsä puolensa”, ylistää Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä.
Jäähyväisseminaariin oli saapunut puhujia monilta eri aloilta, esimerkiksi akateemikko Riitta Hari, erityisesti sosiaalisten verkostojen ja evoluution tutkijana tunnettu Oxfordin yliopiston professori Robin Dunbar sekä Universidad Nacional Autónoma de México UNAMin professori Rafael Barrio.
”Kimmon tutkimuksen ja kontribuutioiden sekä verkostojen ja yhteyksien ansiosta kompleksien järjestelmien tutkimus on kansainvälisesti tunnettua, ja sen maine vahvasti peräisin Aallosta”, kiittää rehtori Niemelä.
Monet Kasken entisistä tohtoriopiskelijoista ja tutkijatohtorikollegoista ovat jatkaneet tutkimusuraansa menestyksekkäästi ympäri maailmaa. Seminaarissa heistä puhuivat muun muassa Harvardin yliopiston professori JP Onnela, Ecole Normale Supérieure de Lyonin professori Marton Karsai ja Budapestin Central European Universityn professori Janosz Kertesz.
Pitkäaikaiset kollegat, kuten Rafael Barrio ja Robin Dunbar muistelivat niin yhteistä akateemista historiaa kuin ystävyyttä. Barrio mainitsi erityisesti ”Oxfordin jengin” eli Kasken, Barrion, professori Gudmundur Haraldssonin ja heidän äskettäin menehtyneen ohjaajansa professori Sir Roger Elliottin piirin – kompleksien järjestelmien tutkimuksen tienraivaajan.
Professori Jari Saramäki (keskellä) kiittää Kaskea tietotekniikan laitoksen kollegoiden puolesta.
Yllä: Ella Bingham (Aalto-yliopiston tutkimuksen strategisen tuen päällikkö ja Kasken entinen kollega) ojentaa professori Kaskelle Teknillisen korkeakoulun mitalin. Sen myöntää Aalto-yliopiston tekniikan tukisäätiö. Bingham on säätiön toiminnanjohtaja.
Alla vas.: Kaski keskustelee fysiikan laitoksen johtajan, professori Matti Kaivolan kanssa.
Alla oik.: professori Rafael Barrio.
Kuvat, ylhäältä alas: ensimmäiset kaksi Tapio Reinekoski/Aalto-yliopisto, loput Matti Ahlgren/Aalto-yliopisto.
Lue lisää uutisia
Aalto-yliopiston Näytös/Näyttely26 muuttaa Helsingin Lasipalatsikorttelin muodin ja tekstiiliosaamisen polttopisteeksi
Tapahtumakokonaisuus esittelee Aallon tekstiilin, vaatteen ja muodin alueen kokonaisvaltaista osaamista, kun sekä muodin kandidaattipääaineesta että muodin ja tekstiilin maisteripääaineesta (MA Major in Fashion and Textile Design) valmistuvat opiskelijat esittelevät opinnäytetyönsä.
1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona
Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.
Kaupunkivihreän potentiaalia ilmastoratkaisuna ei hyödynnetä riittävästi – uusi käsikirja tarjoaa siihen keinoja
Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirja tarjoaa konkreettisia työkaluja siihen, miten kaupunkivihreää voidaan hyödyntää tehokkaammin ilmasto- ja luontotyössä.