911

Uutiset

Prof. Anton Zasedatelev: Valo ja aine kvanttimaailmassa

Uusi apulaisprofessori kehittää optista teknologiaa, joka toimii nopeuden ja energian äärirajoilla.
Mies harmaa villapaita ja farkut kyykyssä violetti pistetausta neon vihreä ääriviiva
Apulaisprofessori Anton Zasedatelev. Kuva: Ville Heirola/Aalto-yliopisto.

Äärimmäisissä olosuhteissa fysiikka muuttuu tarkasta ennakoitavuudesta todennäköisyyksien laskennaksi. Mikroskooppistakin pienemmässä kvanttimaailmassa vallitsee hallittu kaaos, josta fyysikot saavat sekä tietoa universumimme salaisuuksista että käyttökelpoista teknologiaa älypuhelimista sairaaloiden kuvantamislaitteisiin. 

”Olen pääasiassa kvanttifyysikko—fysiikan osa-alueista se on kaikkein lähimpänä omaa tutkimustani,” sanoo Anton Zasedatelev, Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitoksen uusi apulaisprofessori.

Zasedatelev valmistui tohtoriksi vuonna 2016 molekyylispektroskopiaa käsittelevällä väitöksellään. Postdoc-ajat Isossa-Britanniassa ja Itävallassa johtivat hänen kvanttioptiikan pariin. Kvanttioptiikka tutkii miten valo ja kiinteä aine vuorovaikuttavat.  

Optisia signaaleja pienimmällä mahdollisella energiamäärällä 

Zasedatelevin nykyinen kvanttitutkimus jakautuu kahteen osa-alueeseen. Ensimmäiseksi hän haluaa selvittää miten kvantti-ilmiöt syntyvät ja kehittyvät monien hiukkasten muodostamissa isoissa järjestelmissä kuten Bosen-Einsteinin kondensaateiksi kutsutuissa, bosoni-nimisten hiukkasten muodostamissa kaasupilvissä. 

“Jotkut Bosen-Einsteinin kondensaatit selviävät jopa huoneenlämmössä. Haluan selvittää kestävätkö ne myös suuria lämpötilanvaihteluita ja voiko niitä siinä tapauksessa valjastaa myös käytännön teknologiaan.”

Vastaus saattaa olla kyllä. Zasedatelev on aiemmin ollut mukana tutkimusryhmässä, joka osoitti, että esimerkiksi tietokoneiden toiminnan mahdollistavia transistoreja voi kytkeä päälle ja pois täysin massattomalla, aaltomaisella bosoni-tyyppisellä valohiukkasella nimeltään polaritoni. Nykyisten tietokoneiden laskenta perustuu massaltaan paljon raskaampaan elektroniin.

Polaritoni on pienin energiamäärä, jolla transistoriin voidaan vaikuttaa. Elektroneihin verrattuna se säästää massiivisesti energiaa.

Anton Zasedatelev

‘Polaritoni on pienin energiamäärä, jolla transistoriin voidaan vaikuttaa. Elektroneihin verrattuna se säästää massiivisesti energiaa.; esimerkiksi datakeskukset hyötyisivät tästä valtavasti. —tarkoituksenamme on kehittää toimiva prototyyppi.”

Toiseksi Zasedatelev haluaa selvittää miten suuret kvanttijärjestelmät kehittyvät.

“Tarkoitukseni on kehittää ansoja makroskooppisille hiukkaisille, jotka ovat niin tiheitä ja suuria että ne on mahdollista nähdä tavallisella mikroskoopilla. Sitten niiden yhteistä liikettä voisi havainnoida tyhjiössä.”

Massan ja tiheytensä vuoksi makroskooppiset hiukkaset ovat tehokas tapa tutkia fysiikan kaikkein perustavanlaatuisimpia kysymyksiä, esimerkiksi miten painovoima käyttäytyy kvanttitasolla. 

”Kvanttioptiikan keinoilla on mahdollista tehdä huipputarkkoja mittauksia näiden hiukkasten liikkeeestä ja jopa ohjata niitä tiettyihin kvanttitiloihin. Tällä on myös huomattava käytännöllinen potentiaali erittäin tarkkana yokto-Newtoneihin (10⁻²⁴ N) ylettyvänä voimasensorina”, Zasedatelev sanoo.

Täällä kunnianhimoinen ja epätavallinenkin tutkimus voi kukoistaa.

Anton Zasedatelev

Oikeat ihmiset ja välineet

Uuden apulaisprofessorin seuraava tehtävä on selvä: perustaa johtava kokeellisen kvanttioptiikan laboratorio Macroscopic Quantum Optics (MQO) -tutkimusryhmänsä kanssa. Zasedatelevin mielestä Aalto on paras paikka saavuttaa jotakin kokonaan uutta.

“Olen kiitollinen, että kollegani Aallossa ovat osoittaneet luottamusta ja innostusta ideoitani kohtaan. Täällä kunnianhimoinen ja epätavallinenkin tutkimus voi kukoistaa, mistä kiitos kuuluu Aallon akateemiselle vapaudelle, maailmanluokan laboratorioille ja loistavalle tuelle.

Vaikka uudella apulaisprofessorilla riittää kiireitä, Zasedatelev painottaa kestävää lähestymistapaa työhön.

“Tieteellisten tavoitteiden saavuttaminen vaatii kestävyyttä, keskittymistä ja korkeaa motivaatiota. Siksi omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on yhtä tärkeää kuin laboratoriokokeiden silmällä pitäminen”, hän sanoo. ”Työn ja muun elämän tasopaino on tärkeää tiimissämme. Itse tykkään pitää tunnin lounaan, jolloin käyn juoksemassa pitkin kampuksen rantamaisemia. Se on mahtava tapa tyhjentää mieli ja ladata keho”, Zasedatelev sanoo.

Uraauurtava tiede vaatii sekä kehittynyttä tutkimusinfrastruktuuria että poikkeuksellisia ihmisiä. Zasedatelev tuntuu löytäneen Aallosta parhaan mahdollisen yhdistelmän molempia.

cover image 4

Macroscopic Quantum Optics (MQO)

We use experimental quantum optics methods in discrete and continuous variables to study quantum phenomena in large-scale and complex systems.

Department of Applied Physics
Lähikuva tieteellisestä instrumentista, jossa kultaa ja pronssia, johtoja ja merkintöjä laboratoriossa.

OtaNano

Otaniemen mikro- ja nanoteknologioiden infrastruktuuri OtaNano on kansallinen tutkimusinfrastruktuuri kilpailukykyisen tutkimuksen harjoittamiseen nanotieteiden ja -teknologian sekä kvanttiteknologioiden alalla.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

A group of people cheering with branded black cups. 4 people sitting, 2 on each side, and one in the middle standing up. 3 men and two women
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Kolmen tutkijan ideasta syntyi deep tech -yritys

Vahvaan tutkimusosaamiseen nojaava Sim Analytics Oy sai alkunsa, kun kolme LUT-yliopiston eri laboratorioissa työskennellyttä tutkijakollegaa alkoi miettiä, miten tarjota ja analysoida dataa teollisuusyritysten liiketoimintapäätösten tueksi.
Hehkuva neonpallo, geometrinen ydin ja valojuovat leijuvat tumman tabletin yläpuolella
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ensimmäinen suprajohtava kvanttilämpökone osoittaa, että lämpö voidaan valjastaa työksi myös kvanttimaailmassa

Suprajohtava kvanttilämpökone paitsi edistää termodynamiikan perustutkimusta, voi myös merkittävästi pienentää tulevaisuuden kvanttitietokoneiden hintalappua.
Portrait of Kimmo Järvinen, from the Xiphera team. A man smiling at the camera
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Tutkijoiden perustama Xiphera kasvaa vauhdikkaasti

Yhdeksänvuotisjuhliaan viettävä Xiphera Oy on kehittänyt tietoturvauhkien torjuntaan laitepohjaisia salausratkaisuja. Yritys on ns. deep tech eli syväteknologiayritys, jonka tuotteet nojaavat tutkimukseen ja tuottavat uusia teknologisia ratkaisuja.
Näytöllä 3D-aivokuva, jossa värikkäät hermoradat läpinäkyvässä pään mallissa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Haku on auki innovaatiotutkijatohtoriksi tekoälyssä

Palkallinen 12 kuukautta kestävä urapolku, jonka avulla voit muuttaa tohtorintutkimuksesi löydökset deep tech -startupiksi.