911

Uutiset

Poissaolot töistä on suurin syy siihen, että naisia on toimitusjohtajina miehiä vähemmän

Naiset ovat aliedustettuina toimitusjohtajan tehtävissä, koska he viettävät enemmän aikaa työmarkkinoiden ulkopuolella niinä vuosina, joina heidän uransa on nousussa. Naiset myös hakeutuvat miehiä vähemmän myynnin ja tuotannon tehtäviin, joista toimitusjohtajia tyypillisesti rekrytoidaan.
911 School of Business, a student ascending, public art of Risto Suomi on the wall, photo Mikko Raskinen
Naisia ​​on toimitusjohtajina miehiä vähemmän, koska naiset pitävät pidempiä taukoja työelämästä ja työskentelevät harvemmin myynnin tai tuotannon johtotehtävissä, joista toimitusjohtajia tyypillisesti rekrytoidaan. Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen

Kauppakorkeakoulun professorien Matti Keloharjun ja Samuli Knüpferin sekä Hankenin professorin Joacim Tågin tuore tutkimus osoittaa, että vanhempainvapaan, sairausloman tai työttömyyden vuoksi työmarkkinoiden ulkopuolella vietetty aika on ylivoimaisesti suurin syy siihen, että naisia nimitetään toimitusjohtajiksi vähemmän kuin miehiä. Poissaolot selittävät 26 prosenttia sukupuolten välisistä eroista toimitusjohtajanimityksissä. Niiden korkeakoulututkinnon suorittaneiden kohdalla, joilla on lapsia, luku nousee 41 prosenttiin.

”Naisten poissaolot työelämästä alkavat yleensä ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen, jolloin heidän poissaolonsa lisääntyvät miehiin verrattuna. Erot kapenevat lasten kasvaessa, mutta eivät palaa synnytystä edeltävälle tasolle 10 vuoden aikana esikoisen syntymästä”, Matti Keloharju sanoo.

Sukupuolten väliseen eroon toimitusjohtajanimityksissä vaikuttaa merkittävästi myös aikaisempi johtamiskokemus. Kaiken kaikkiaan johtamiskokemus selittää 22 prosenttia ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskuudessa 26 prosenttia sukupuolten välisistä eroista. Naiset ovat hankkineet johtamiskokemusta usein esimerkiksi henkilöstöhallinnon tai viestinnän parissa, kun taas miehiä on enemmän johtajina myynnissä ja tuotannossa, joista taustoista toimitusjohtajat usein pestataan.

Tutkimuksen tulokset perustuvat liiketalouden, taloustieteen ja tekniikan aloilta, eli tyypillisimmiltä toimitusjohtajan koulutusaloilta, valmistuneiden 143 000 ruotsalaisen työurien analyysiin 25 vuoden ajalta. Tiedot kerättiin lähes kokonaan Ruotsin virallisista viranomaisrekistereistä. Havainnot Ruotsista ovat erityisen mielenkiintoisia, sillä ne viittaavat siihen, että jopa Ruotsin kaltaisessa yhteiskunnassa, jossa tasa-arvolla ja perheystävällisellä politiikalla on pitkät perinteet, syntyy sukupuolieroja toimitusjohtajanimityksissä ja niiden taustalla olevissa syissä.  

Selvittääkseen, onko myös syrjinnällä merkittävä rooli naisten "lasikaton" jatkumisessa, tutkijat analysoivat Ruotsin tilastokeskuksen työympäristötutkimuksen tietoja. He havaitsivat, että vain 9 prosenttia naispuolisista vastaajista ilmoitti kokeneensa sukupuoleen liittyvää syrjintää työssä. Tämä tarkoittaa, ettei syrjinnällä todennäköisesti ole suurta roolia selitettäessä suuria sukupuolten välisiä eroja toimitusjohtajanimityksissä.

Tutkimus julkaistiin arvostetussa tieteellisessä julkaisussa nimeltä Financial Management.

Financial Times .

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Graafinen juliste, tummat lehdet, harmaa tekstuuri ja teksti “Näytös 26 Näyttely”.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston Näytös/Näyttely26 muuttaa Helsingin Lasipalatsikorttelin muodin ja tekstiiliosaamisen polttopisteeksi

Tapahtumakokonaisuus esittelee Aallon tekstiilin, vaatteen ja muodin alueen kokonaisvaltaista osaamista, kun sekä muodin kandidaattipääaineesta että muodin ja tekstiilin maisteripääaineesta (MA Major in Fashion and Textile Design) valmistuvat opiskelijat esittelevät opinnäytetyönsä.
Värikäs laserskannauksen tyylinen poikkileikkaus vanhasta kupolikattoisesta teollisuusrakennuksesta
Mediatiedotteet Julkaistu:

3D-teknologia paljasti uusia rakenneyksityiskohtia Halsuan 200-vuotiaasta puukirkosta

MeMo-instituutti on mallintanut Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan Halsuan kirkon ja sen kellotapulin fotorealistiseksi ja mittatarkaksi 3D-malliksi.
Ruskeasävyinen asetelma tukista, massasta, kuidusta, lankakartiosta ja neuleesta, puusta tekstiiliksi.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona

Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.
Pieni mutkitteleva puro, kiviä ja korkeaa ruohoa aurinkoisessa puistossa, taustalla puita ja nurmikkoa
۳ٱ𾱲ٲö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kaupunkivihreän potentiaalia ilmastoratkaisuna ei hyödynnetä riittävästi – uusi käsikirja tarjoaa siihen keinoja

Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirja tarjoaa konkreettisia työkaluja siihen, miten kaupunkivihreää voidaan hyödyntää tehokkaammin ilmasto- ja luontotyössä.