911

Uutiset

Pekka Ala-Pietilä on Kauppakorkeakoulun Vuoden Alumni 2020

Elämä on oppimismatka: oppiminen ei itsessään lopu koskaan, kuvaa Huhtamäen ja Sanoman hallitusten puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä.
Kauppakorkeakoulun Vuoden Alumni 2020 Pekka Ala-Pietilä. Kuva: Heidi Piiroinen/Sanoma.
Pekka Ala-Pietilä, Kauppakorkeakoulun Vuoden Alumni 2020. Kuva: Heidi Piiroinen/Sanoma

Pekka Ala-Pietilän valinta Kauppakorkeakoulun Vuoden Alumniksi 2020 julkistettiin Aalto-yliopiston 10-vuotissyntymäpäivää juhlistavassa Aalto 10 – Alumni Studio & Tiedeshow -virtuaalitapahtumassa 10.10.2020.

”Lukiossa minua kiehtoi kolme vaihtoehtoisesti hyvin erilaista opintosuuntaa: oikeustiede, limnologia ja kauppatieteet. Päädyin hakemaan Kauppakorkeakouluun, jonka tarjonta tuntui minusta mielenkiintoisimmalta ja laajimmalta. Oleellista on laajuus – kauppatieteet antoivat mahdollisuuden tarkastella asioita monesta eri näkökulmasta,” kertoo Pekka Ala-Pietilä.

Pekka Ala-Pietilä aloitti opinnot Helsingin kauppakorkeakoulussa vuonna 1978, ja valmistui kauppatieteiden maisteriksi vuonna 1984 pääaineenaan kansainvälinen markkinointi. Opintojensa kaksi viimeistä vuotta hän toimi tutkijana Kauppakorkeakoulun FIBO-projektissa (Finland’s International Business Operations), jonka perustajana ja johtajana toimi professori Reijo Luostarinen.Tässä tutkimusryhmässä Ala-Pietilä teki myös pro gradu -tutkielmansa suomalaisten kansainvälistyvien yritysten informaatiojärjestelmistä.

”Kokemus ja oppi, jonka sain FIBOn innostavassa ja uraauurtavassa tutkimusryhmässä on ollut ensiarvoisen tärkeää. Sellaisten kompleksisten asioiden hahmottaminen ja jäsentäminen, joihin ei ole ollut olemassa ratkaisuja, on ollut hyödyllinen ajattelun työkalu myöhemminkin työurallani.”

Huhtamäen ja Sanoman hallitusten puheenjohtajana toimivan Pekka Ala-Pietilän työura on ollut laaja ja monivaiheinen. Tutkimustyönsä kautta hän päätyi 1980-luvun alkupuolella Nokialle Informaatiojärjestelmät -yksikköön, ja sen jälkeen hän toimi monissa eri tehtävissä Nokian voimakkaan kasvun aikakaudella, muun muassa Matkapuhelinyksikön toimitusjohtajana 1992–1998 ja yhtiön toimitusjohtajana vuodet 1999–2005. Nokia-vuosien jälkeen hän ryhtyi sattuman kautta yrittäjäksi, ja oli toinen Iso-Britanniassa, Intiassa ja Hollannissa toimineen BLYK-mobiilimediayhtiön perustajista. Neljäs vaihe Ala-Pietilän uralla on ollut erilaiset hallitustehtävät sekä työryhmien johtaminen, kuten Euroopan komission tekoälytyöryhmän puheenjohtajuus.

Kannattaa opiskella sellaisia asioita, joihin on palo

Opiskeluaikoinaan Pekka Ala-Pietilä oli aktiivinen Kauppakorkeakoulun opiskelijatoiminnassa: hän oli monta vuotta mukana KY:n Kulttuurijaostossa eli KUJissa sekä toimi myös hiihtokerho KY-Skin hallituksen puheenjohtajana. ”Olen virkistyspuolella kantanut oman korteni kekoon ja nauttinut siitä. Se kuuluu opiskeluaikaan. Opiskelijariennoissa kannattaa mielestäni ehdottomasti olla mukana”, Ala-Pietilä virnistää.

Kauppakorkeakoulun nykyisiä opiskelijoita Ala-Pietilä kannustaa opiskelemaan sellaisia asioita, joihin on palo ja jotka ovat itselle merkityksellisiä. Myös jonkin kokonaisuuden syvällinen hahmottaminen jo opiskeluaikana on hyödyllistä. Se auttaa luomaan tukirankaa oppimiselle ja kehittymiselle. Toisaalta syvällisen osaamisen lisäksi myös laajojen kokonaisuuksien ymmärtäminen on tärkeää. Yhtä lailla muidenkin alojen kuten taiteiden, teknologian tai esimerkiksi sosiologian, opiskelusta on hyötyä.

Pekka Ala-Pietilä kehottaa kiinnittämään huomiota myös ihmissuhde- ja kommunikaatiotaitoihin. ”Meistä ei koskaan tule valmiita ihmisinä eikä johtajina. Täytyy olla nöyryyttä oppia jatkuvasti niin ihmisten välisestä kanssakäymisestä kuin itsestään. Luottamuksellisiin ihmissuhteisiin pohjautuvilla tiimeillä on mahdollista saavuttaa poikkeuksellisia tuloksia. Älyllisen ja emotionaalisen rehellisyyden merkitys tämän tyyppisten tiimien rakentumiseen on keskeinen”, Ala-Pietilä kuvaa.

”Elämä on oppimismatka, eikä oppiminen itsessään pääty koskaan”, Ala-Pietilä sanoo. Korkeakoulujen keskeisimpiä tehtäviä on oppimisen innon mahdollistaminen ja rakentaminen, millä luonnollisesti on suora vaikutus myöhemmin liike-elämässä toimimiseen. ”Ne organisaatiot, jotka kykenevät oppimaan muita nopeammin ja hyödyntämään nämä opit, ovat niitä, jotka menestyvät muuttuvassa maailmassa”, Ala-Pietilä muistuttaa.

Elämä on oppimismatka: oppiminen ei itsessään lopu koskaan.

Pekka Ala-Pietilä, Kauppakorkeakoulun Vuoden Alumni 2020.

Alumnius on dialogia, monimuotoisuutta ja vuorovaikutusta

”Alumnius on sitä, että voi olla mukana virrassa – eri vaiheissa ja eri rooleissa. On erilaisia tapoja vaikuttaa alumnina”, Pekka Ala-Pietilä pohtii.

Alumnitoiminta on ikään kuin sekoitus uutta ja vanhaa: voi olla vuorovaikutuksessa eri elämänvaihetta elävien ihmisten kanssa, jotka jakavat kuitenkin saman palon tai kiinnostusalueen työelämän saralla. Uuden ja vanhan kokemuksen yhdistäminen tuo monimuotoisuutta toimintaan.

”Kauppakorkeakoulun alumnius antaa mahdollisuuden palata aktiiviseen vuorovaikutukseen koulun kanssa, nyt eri roolissa. Tämän kautta voi syntyä meille kaikille, yhdessä ja erikseen, uusia merkittäviä kysymyksiä ja tilaa innovatiivisille ajatuksille”, Ala-Pietilä kuvaa.

Kauppakorkeakoulun kehittymisestä puhuttaessa Pekka Ala-Pietilän mukaan tavoitetaso tulee asettaa todella korkealle, jotta saamme kouluumme parhaat opettajat sekä parhaat opiskelijat.

”Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tulisi olla parhaiden joukossa maailmassa ja sen tulisi valmistaa parhaita tulevaisuuden osaajia”, toteaa Vuoden Alumni. Korkeakoulut kasvattavat omalta osaltaan tulevaisuuden asiantuntijoita ja johtajia, ja he vaikuttavat keskeisesti siihen, kuinka hyvin kansankuntamme tulevaisuudessa menestyy.

Vuoden Alumniksi valitaan kahden vuoden välein Kauppakorkeakoulun alumni, joka on tehnyt merkittävän uran, vaikuttanut yhteiskuntaan ja edistänyt koulun, yhteiskunnan ja alumnien välistä vuorovaikutusta, tai tehnyt uraauurtavaa työtä omalla alallaan.

Kauppakorkeakoulun Vuoden Alumni -tunnustuksen ovat aiempina vuosina saaneet Matti Honkala (2008), Arto Hiltunen (2009), Mikko Kosonen (2010), Sirkka Hämäläinen (2011), Timo Löyttyniemi (2012), Riku Asikainen (2014), Salla Vainio (2016) ja Elina Björklund (2018).

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Tekniikan alan suomi
۳ٱ𾱲ٲö Julkaistu:

Suomen kielen integrointi englanninkieliseen tekniikan alan opetukseen: tekoälyvideoiden mahdollisuudet ja haasteet

Tässä blogipostauksessa opetusassistentti Rainer Ruuskanen kertoo siitä, miten tekoälyn avulla tuotetuilla videoilla voi tuoda suomen kieltä mukaan englanninkieliseen substanssiaineen opetukseen ja samalla tukea kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen oppimista.
Nykyaikainen punatiilirakennus, korkeat mustat pilarit, puita edessä ja ihmisiä kävelee kadulla
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot Julkaistu:

Nordean ja Aalto-yliopiston yhteishankkeessa tutkitaan tekoälyn tulevaisuutta sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta

Aalto-yliopisto ja Nordea aloittavat tutkimus- ja koulutusyhteistyön. Tarkoituksena on selvittää, miten tietoteknisten laitteiden kasvava itsenäisyys muovaa tulevaisuuden palveluja.
Suuri valkoinen risteilyalus Legend of the Seas telakalla kirkkaan taivaan alla
۳ٱ𾱲ٲö Julkaistu:

Meyer Turku tekee 800 000 euron lahjoituksen Aalto‑yliopistolle

Lahjoituksella Aalto perustaa viisivuotisen työelämäprofessuurin vauhdittamaan meritekniikan kehitystä ja turvaamaan alan osaamista Suomessa.
Pieni mutkitteleva puro, kiviä ja korkeaa ruohoa aurinkoisessa puistossa, taustalla puita ja nurmikkoa
۳ٱ𾱲ٲö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kaupunkivihreän potentiaalia ilmastoratkaisuna ei hyödynnetä riittävästi – uusi käsikirja tarjoaa siihen keinoja

Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirja tarjoaa konkreettisia työkaluja siihen, miten kaupunkivihreää voidaan hyödyntää tehokkaammin ilmasto- ja luontotyössä.