Otaniemessä valmistaudutaan ensimmäisen satelliitin laukaisuun
Heinäkuussa joukko opiskelijoita siirsi maa-aseman uuteen paikkaan kampuksella. Antennit ovat nyt valmiina ottamaan vastaan satelliittien lähettämää tietoa. Kuva: Petri Niemelä / Aalto-yliopisto
Suomen historian ensimmäinen satelliitti Aalto-1 on ollut jo pitkään valmiina lähtöön. Se toimitettiin toukokuussa Hollannin Delftiin ja integroitiin Innovative Solution in Space -yhtiön puhdastilassa kiinnityssäiliöön. Satelliitti odottaa kiinnityssäiliössä kuljetusta kohti laukaisupaikkaa Yhdysvaltojen länsirannikolla sijaitsevaa Vandenbergin tukikohtaa. SpaceX-yhtiö ei ole vielä vahvistanut satelliittia kuljettavan Falcon 9 -raketin lennon aikatauluja, mutta tiimiläiset odottavat laukaisun tapahtuvan loppuvuodesta tai tammikuun 2017 aikana.
”Teimme syyskuussa Aalto-2-satelliitille viimeiset tarkastukset ja kiinnitimme sen Nanoracks laukaisusovittimeen Innovative Solution in Space -yhtiön puhdastilassa Hollannissa. Aalto-1 odottaa laukaisua samassa paikassa, joten testasimme samalla myös sen toimivuuden”, satelliittien yksi arkkitehdeistä, tohtorikoulutettava Antti Kestilä kertoo.
Aalto-2-satelliitin arvioitu laukaisu on loppuvuodesta 2016 Yhdysvaltojen itärannikolta kohti kansainvälistä ISS:n avaruusasemaa.
Aalto-1 (kuvassa oikealla) ja Aalto-2 yhteiskuvassa Otaniemessä valmiina matkaan. Kuva: Antti Kestilä / Aalto-yliopisto
Uudistettu maa-asema tukee satelliittien missiota
Opiskelijat ovat ahkeroineet Espoon Otaniemessä koko kesän ajan, kun maa-asema siirrettiin uuteen paikkaan kampuksella. Uudistettu maa-asema tukee Aalto-1-, Aalto-2- sekä mahdollisesti myös Suomi100-satelliitin missiota. Satelliittien lähettämä tieto vastaanotetaan maa-asemalla.
”Pääasiassa maa-asema on Aalto-1 tarpeisiin, sillä se lähetetään noin 600 kilometrin korkeudessa olevalle maapallon napojen kautta kulkevalle radalle. Rata kulkee Otaniemen yllä ja kykenemme havainnoimaan sen vuorokausittain”, Kestilä kertoo.
Aalto-2 osallistuu kansainväliseen QB50-missioon. Projektiin osallistuu yhteensä 50 nanosatelliittia, jotka laukaistaan satelliittiryppäänä matalalle kiertoradalle. Kiertoradalla satelliitit levittäytyvät nopeasti laajalle alueelle ja tippuvat alle puolessa vuodessa ilmakehään, jossa ne palavat ilmanvastuksen voimasta.
”Aalto-2-satelliitin kiertorata on lähellä päiväntasaajaa ja siten hyvin kaukana Suomesta. Kaikkea havainnointia ei voida tehdä Suomessa ja tästä syystä missiossa on käytössä useita maa-asemia, joista pääseuranta tehdään lähempänä päiväntasaajaa”, tutkimusapulainen Petri Niemelä kertoo.
Diplomityötään Aalto-1-projektista tekevä Niemelä ylläpitää ja huoltaa maa-asemaa viikoittain. Aalto-1-satelliitin identtinen testikappale löytyy Otaniemestä, joten tietoliikenneyhteyksien testaaminen onnistuu helposti.
”Ensimmäiset opiskelijat valmistuivat diplomi-insinööreiksi Aalto-1-projektin parista jo vuonna 2012, jolloin myös Aalto-2-satelliitin rakentaminen alkoi jatko-opiskelijaprojektina. Kaikki on valmiina ensimmäisen satelliitin laukaisuun”, avaruustekniikan apulaisprofessori ja tiimien vetäjä Jaan Praks vahvistaa.
äپٴDz:
professori, projektin vetäjä Jaan Praks
Aalto-yliopisto
jaan.praks@aalto.fi
puh. 050 420 5847
Tohtorikoulutettava Antti Kestilä
Aalto-yliopisto
antti.kestila@aalto.fi
puh. 045 131 0609
Tarkempaa tietoa Aalto-1-satelliitista ja materiaalia löytyy (aalto1.fi)
Katso video: (youtube.com)
Uutinen 14.7.2016:
Lue lisää uutisia
The company established by three anthropologists relied on strong research expertise
Etnografinen tutkimustoimisto Kenno Oy was established in 2014 when its three founders were finalising their master's degree studies at the University of Helsinki and wanted to create an interesting job for themselves.
Kolmen tutkijan ideasta syntyi deep tech -yritys
Vahvaan tutkimusosaamiseen nojaava Sim Analytics Oy sai alkunsa, kun kolme LUT-yliopiston eri laboratorioissa työskennellyttä tutkijakollegaa alkoi miettiä, miten tarjota ja analysoida dataa teollisuusyritysten liiketoimintapäätösten tueksi.
Ensimmäinen suprajohtava kvanttilämpökone osoittaa, että lämpö voidaan valjastaa työksi myös kvanttimaailmassa
Suprajohtava kvanttilämpökone paitsi edistää termodynamiikan perustutkimusta, voi myös merkittävästi pienentää tulevaisuuden kvanttitietokoneiden hintalappua.