Nuoret muotisuunnittelijat siivittävät nimekkäitä brändejä
Suomen nuorista lupauksista, Aalto-yliopistossa opiskelevista muotisuunnittelijoista kuuluu nyt niin meillä kuin maailmalla.
Viime keväänä maisterin opinnäytteensä esitellyt Anna Isoniemi lanseerasi alkuvuodesta oman mallistonsa yhteistyössä urheiluvaatebrändi Adidaksen kanssa. Isoniemen mallisto on osa Adidas Originals- tuotekategoriaa, johon kuuluvat yhteistyömallistot monien tunnettujen tähtisuunnittelijoiden kuten Raf Simonsin, Stella McCartneyn ja Rick Owensin kanssa.
Tämä on ensimmäinen kerta, kun adidas tekee näin mittavaa yhteistyötä vasta valmistuvan suunnittelijan kanssa. ۳ٱٲö käynnistyi puolitoista vuotta sitten, kun yrityksen luova johto otti Isoniemeen yhteyttä.
“Heitä viehätti suunnittelemieni vaatteiden vahva ääni ja oma tyyli”, Isoniemi kertoo.
“On mahtavaa nähdä, että tällaisella isolla yrityksellä on uskoa nuoriin suunnittelijoihin ja että he antavat mahdollisuuden käyttää historiaansa ja brändiään, ja saan yhdistää niihin omia visioitani ja ajatuksiani”, Isoniemi kertoo.
Mallisto on myynnissä maailmanlaajuisesti ja sille on tulossa jatkoa piakkoin. Isoniemi on hyvillään malliston saamasta huomiosta ja palautteesta.
۳ٱٲön myötä Isoniemi kertoo saaneensa lisää itseluottamusta: ei ole väliä mistä tulee, kun vain menee pelottomasti uusiin tilanteisiin. Hän kertoo olevansa yritteliäs ja rakastavansa työskentelyä ja uusia haasteita, joten vaikka yhteistyö on vaatinut paljon työtä, se on hänen mukaansa ollut sen arvoista.
Isoniemi on mukana myös Adidaksen juuri julkistamassa Superstar 2020 -kampanjassa, jonka keskeinen viesti on, että muutos vaatii laajaa, erilaisten osaajien yhteistyötä. Kampanja kokoaa yhteen eri alojen nimekkäitä hahmoja, kuten urheilijoita, viihde- ja pelialan osaajia ja taiteilijoita.
Näkemyksellisyys kunniaan
“Isot brändit ja yritykset ovat oivaltaneet, että nuorten suunnittelijoiden näkemysten avulla voi rakentaa tuoretta uutta kulmaa. Kyse ei ole vaan yksittäisestä mallistosta, vaan siitä, että näkemykselliset nuoret osaajat muokkaavat isojen bränditalojen ajattelua laajemminkin”, toteaa muodin professori Pirjo Hirvonen.
Hiljattain nähtiin vastaava avaus myös puutarhatyökaluvalmistaja Fiskarsilla, joka esitteli ensimmäisen vaatemallistonsa Firenzessä Pitti Uomo-messujen aikana. Mallisto on Hyères-muotikilpailussa palkitun Maria Korkeilan suunnittelema ja se koostuu puutarhanhoitoon ja vapaa-aikaan soveltuvista unisex-vaatteista ja asusteista.
Vaatteet on valmistettu luonnonmukaisesti tuotetuista ja kierrätetyistä materiaaleista, ja kokonaisuudessa on elementtejä myös katumuodista. Malliston noteerasi muun muassa .
“Fiskars oli valtava yleisömenestys ja mallistoon on kohdistunut suurta kaupallista mielenkiintoa. Paikalla Palazzo Puccissa oli suuri joukko kansainvälistä huippumediaa ja sisäänostajia”, kertoo muodin lehtori Tuomas Laitinen.
Myös Aallon alumni Rolf Ekroth esitteli sekä omaa nimeään kantavan että Terinit-merkin AW20-mallistot , minkä on noteerannut muun muassa Vogue-muotijulkaisu. Ekroth on solminut levityssopimukset molempiin mallistoihin merkittävien japanilaisten toimijoiden kanssa.
Lue lisää uutisia
Professori Pauliina Ilmonen: Lukiossa opetellaan paljon matemaattisten ohjelmien käyttöä, joka on pois perusasioista
Aalto-yliopiston tilastotieteen professori Pauliina Ilmonen astuu kesäkuun alussa Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulun dekaanin saappaisiin. Ja juuri perusasioita hän haluaa painottaa myös matematiikan opiskelussa.
Suomen kielen integrointi englanninkieliseen tekniikan alan opetukseen: tekoälyvideoiden mahdollisuudet ja haasteet
Tässä blogipostauksessa opetusassistentti Rainer Ruuskanen kertoo siitä, miten tekoälyn avulla tuotetuilla videoilla voi tuoda suomen kieltä mukaan englanninkieliseen substanssiaineen opetukseen ja samalla tukea kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen oppimista.
Nordean ja Aalto-yliopiston yhteishankkeessa tutkitaan tekoälyn tulevaisuutta sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta
Aalto-yliopisto ja Nordea aloittavat tutkimus- ja koulutusyhteistyön. Tarkoituksena on selvittää, miten tietoteknisten laitteiden kasvava itsenäisyys muovaa tulevaisuuden palveluja.