Nokian perintö on enemmän kuin historiaa
Iloinen puheensorina täytti salin ennen What can we learn from the legacy of Nokia? -seminaarin alkua.
INSEADin johtamisen professorina työskentelevä ja Kauppakorkeakoulun kanssa pitkään yhteistyötä tehnyt Yves Doz haastatteli Ringtone: Exploring the Rise and Fall of Nokia in Mobile Phones (Oxford University Press, 2017) -kirjaansa varten yli 20 Nokian ylintä johtajaa ja kahlasi läpi valtavan määrän taustamateriaalia.
Kirja etenee kronologisesti, mutta jokaisen luvun lopussa Doz analysoi ajanjakson saavutuksia ja virheitä neljällä akselilla eli taitojen, organisaation, suhteiden ja tunteiden näkökulmasta.
Juha Äkräs, Yves Doz ja Rebecca Piekkari.
”Nokia tajusi lähteä kuluttajaliiketoimintaan jo silloin, kun sen kilpailijat Motorola ja Ericsson kehittivät tuotteitaan armeijalle ja poliisille”, Yves Doz kiitteli ja muistutti, että strategian haasteita on usein vaikea havaita ajoissa. 2007 oli Nokian matkapuhelinliiketoiminnan paras vuosi – ja vain kolme vuotta myöhemmin se oli jo syvissä vaikeuksissa.
”Strategiaongelmat ovat vähän kuin sydänkohtauksen riskitekijät: ne voivat olla oireettomia hyvinkin pitkään, ja sitten lopulta seuraukset voivat olla todella radikaaleja.”
Professori Rebecca Piekkari korosti, ettei ole mikään sattuma, että seminaari päätettiin järjestää juuri Suomen 100-vuotisjuhlien alla. Nokian rooli Suomen kehitykselle on ollut valtava – ja se jatkuu yhä voimakkaana.
”Juttelin taannoin meiltä valmistuneen ex-nokialaisen kanssa. Hän sanoi, että kahdeksan Nokialla vietettyä vuotta olivat hänen uransa kannalta mullistavat – koskaan ennen sitä tai sen jälkeen hän ei ole työskennellyt yhtä kiinnostavien ja haastavien tehtävien parissa.”
Myös Nokian henkilöstöjohtajana pitkään työskennellyt, nykyisin Hintsa Performancen hallitusta johtava ja Aalto-yliopiston Executive in Residence -tehtävässä toimiva Juha Äkräs painotti Nokian matkapuhelinyksikön olleen täysin ainutlaatuinen työpaikka.
”Olen itsekin mukana FB-ryhmässä, johon kuuluu yli 20 000 yksikön entistä työntekijää ympäri maailmaa. Aina kun tapaamme entisten kollegoiden kanssa, puhe kääntyy siihen, miten hienoja juttuja pääsimme tekemään.”
Eero Vaara.
Professori Eero Vaara kiitteli Yves Dozia Nokian tarinan syvällisestä analyysistä.
”Meidän pitää aina olla varovaisia, kun puhumme menestyksestä ja epäonnistumisesta – asiat ovat harvoin niin mustavalkoisia.”
Heli Helanummi-Cole.
Suurin osa nokialaisten perustamista yrityksistä on pysynyt pienehköinä. Oxfordissa väitöskirjaa viimeistelevä Heli Helanummi-Cole pohti puheenvuorossaan, miten tällaisesta ”leirituliyrittäjyydestä” voidaan päästä ”ilotulitusyrittäjyyteen”. Yrittäjyyskoulutuksen ja alustayrittäjyyden merkitys kasvaa koko ajan.
”Ja kuten Gandhi sanoi: siitä, mihin uskot, tulee lopulta kohtalosi.”
Seminaariin osallistui useita Nokian entisiä johtajia. Yves Doz ojensi suoraan painosta tulleen kirjan Jorma Ollilalle.
Teksti Minna Hölttä. kuvat Mikko Raskinen.
Lue lisää uutisia
Vahva tulos Akatemian talvihausta
Akatemiatutkija- tai akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 54 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on yhteensä 33,2 miljoonaa euroa.
Aalto ja eurooppalaiset kumppanit kehittävät kansainvälistä kurssia painetun ja joustavan elektroniikan alalle
Yhdessä Wrocław University of Science and Technologyn, Politecnico di Torinon ja Grenoble INP-UGA:n kanssa Aalto kehittää kansainvälistä kurssia painetun ja joustavan elektroniikan alalle.
Amerin Kulttuurisäätiö tukee Aallon Radikaalin luovuuden keskusta: ”Pelkkä hienosäätö ei enää riitä”
Amerin Kulttuurisäätiö lahjoittaa 600 000 euroa Aalto-yliopiston Radikaalin luovuuden keskukselle.