NASA Europa Challenge -sovelluskilpailun voittivat ilmastonmuutoksen vaikutusten ja säätiedon visualisoijat
Satelliittien keräämässä datassa on paljon kaikille avointa materiaalia. Kilpailusovellukset hyödyntävät NASAn World Windiä. Se on avoimen lähdekoodin ohjelmointirajapinta, jonka pohjalta voi esimerkiksi luoda 3D-visualisointeja maastosta ja kaupungeista, ennustaa sääilmiöitä ja monitoroida liikennettä. Kuva: NASA
Ensimmäistä kertaa Suomessa järjestetyn NASA Europa Challenge -sovelluskilpailun voittajat on valittu. Sekä koti- että ulkomaisista avaruus-, satelliitti- ja ilmastoalan asiantuntijoista koostuva tuomaristo valitsi 11 finalistin joukosta voittajiksi yhdysvaltalaistiimin kehittämän ja jordanialaistiimin luoman . Kisan kakkossijalle tuomaristo nosti italialaistiimin -sovelluksen.
Kilpailun tavoitteena oli löytää uusia, kekseliäitä sovelluksia, jotka edistävät kestävää kehitystä ja hyödyntävät avointa satelliittidataa sekä NASAn World Wind -ohjelmointialustaa.
Toinen voittajista, opetuskäyttöön suunniteltu AgroSphere, yhdistää ilmastodatan ja tiedot maatalouden satojen kehittymisestä. Näin se pystyy visualisoimaan, miten ilmastonmuutos vaikuttaa maatalouteen. Sovelluksen kehittivät NASAn World Wind 2017 -harjoittelijatiimin John Nguyen, Mingda Tang, Stacey Chen, Atreya Iyer ja Nick Rubel.
Jaetun ykkössijan toinen voittaja, World Weather, on tutkijoille, meteorologeille ja sääintoilijoille suunniteltu sovellus, joka luo eri lähteiden säädatasta 3D- ja 4D-esityksiä. Niiden avulla voi seurata sääilmiöitä ja ennustaa ilmaston kehittymistä. Sovelluksen takaa löytyvät NASAn harjoitteluohjelmaan osallistuneet Khaled Sharif ja Farah Salah.
Kilpailun kakkoseksi kirinyt MuViAS: Multi Dimension Viz & Analysis Suite mahdollistaa tehokkaan tiedostojen visualisoinnin, ja sen kehittäjät ovat Gabriele Prestifilippo, Simone Battaglia, Giulia Petrillo ja Maria Rita Battaglia Politecnico di Milanosta ja Bolognan yliopistosta.
”AgroSpheren ja World Weatherin opiskelijatiimit tekivät mahtavaa työtä yhdistämällä olennaista maatalous- ja säädataa sovelluksiksi, jotka ovat hyödyksi niin asiantuntijoille kuin suurelle yleisölle. Toivottavasti sovellukset ovat pian kaikkien saatavilla”, sanoo Jakub Balhar, yksi kilpailun tuomareista.
Kansainvälisin joukko kilpailun historiassa
Tuomaristo painotti arvioinnissa erityisesti sovellusten teknistä vaativuutta sekä niiden toteutusta ja toimivuutta. Lisäksi he arvioivat sovellusten käyttöliittymiä, sovelluksia esitteleviä verkkosivua ja ideoiden merkityksellisyyttä.
Kilpailun osallistujien joukko oli kansainvälisin koko viidettä kertaa järjestettävän kilpailun historiassa: 21 tiimin joukossa oli edustajia muun muassa Kiinasta, Intiasta, Espanjasta ja Yhdysvalloista.
NASA Europa Challengen teema oli tänä vuonna elinolojen kehittäminen metropolialueilla. Suomen valinta kisapaikaksi oli luonteva: avaruusbuumi on synnyttänyt maahamme jo lukuisia alan startup-yrityksiä, ja Euroopan avaruusjärjestö ESA on valinnut Suomen uudeksi avaruuskiihdyttämönsä kotipaikaksi.
”Ja Helsinki on maailmalla tunnettu yhtenä parhaista kaupungeista elää ja asua”, kilpailun tuomaristoon kuulunut Aalto-yliopiston professori Jaan Praks muistuttaa.
”On ollut mahtavaa nähdä niin paljon lahjakkaita tyyppejä kokoontuneena Helsinkiin ja työskentelemässä kestävämmän asumisen, fiksumman infrastruktuurin, tehokkaamman luonnonvarojen käytön ja datavetoisen maatalouden haasteiden parissa. Olemme saaneet oppia kunkin tiimin oman yhteisönsä tarpeisiin kehittämistä sovelluksista ja päässeet jakamaan tapoja parantaa asuinympäristöjemme elämänlaatua. Kaiken tekemisen kulmakivenä on ollut avoimen lähdekoodin periaate, jolloin saavutukset ovat kaikkien hyödynnettävissä”, sanoo NASAlla harjoittelijana työskennellyt ja kisan finaalissa aikaisemmin mukana ollut Miguel del Castillo.
äپٴᲹ:
Kilpailun järjestäjä Mikko Järvilehto
Ultrahack
p. 040 508 6265
mikko.jarvilehto@ultrahack.org
Lue lisää uutisia
Vahva tulos Akatemian talvihausta
Akatemiatutkija- tai akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 54 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on yhteensä 33,2 miljoonaa euroa.
Kandiopinnot auttoivat Maisa Pousaria löytämään oman alan
Maisa Pousar valitsi Kestävät yhdyskunnat -kandiohjelman sen laaja-alaisuuden vuoksi – eikä vielä tiennyt, mikä ala kiinnostaisi eniten. Opintojen aikana oma suunta löytyi vesitekniikasta, ja samalla opiskelijaelämästä tuli tärkeä osa arkea Aallon kampuksella.
Aalto ja eurooppalaiset kumppanit kehittävät kansainvälistä kurssia painetun ja joustavan elektroniikan alalle
Yhdessä Wrocław University of Science and Technologyn, Politecnico di Torinon ja Grenoble INP-UGA:n kanssa Aalto kehittää kansainvälistä kurssia painetun ja joustavan elektroniikan alalle.