Millaista on rakentaa lyhyitä monimuotoliikkuvuuden BIP-kursseja? Marcela Acosta kertoo
Kolmen viikon kurssi sisälsi niin etäopiskelua kuin luentoja, työpajoja ja prototyyppien rakentamista yhden viikon aikana Aalto-yliopiston kampuksella. Tämä kesäkoulu oli niin sanottu Blended Intensive Programme (BIP), joka on kurssi, jossa yhdistetään fyysistä ja virtuaalista oppimista. BIP:n järjestämiseen tarvitaan kolme eri korkeakoulua kolmesta eri Erasmus+-ohjelman maasta, ja sitä rahoittaa Erasmus+-liikkuvuusohjelma. Keskustelimme Aalto-yliopiston kesäkoulun ohjelmapäällikkö Marcela Acostan kanssa siitä, millaista BIP:n rakentaminen on.
Miten aloitit Uniten BIP-kurssin suunnittelun, mitkä olivat ensimmäiset askeleet?
Aloitin tämän BIP-kurssin suunnittelun osana työtäni Aallon kesäkoulussa syyskuussa 2022. Ensin minun piti löytää sopiva aihe ja opettaja. Minulla on tapana valita aiheet professoreiden saatavuuden perusteella ja sen perusteella, mikä vaikuttaa houkuttelevalta opiskelijoille, tai joskus Maailman talousfoorumin suositusten perusteella. Valittuani muotoiluajattelun ja tuotekehityksen Uniten kesäkoulun aiheeksi minun oli hankittava kansainväliset yhteistyökumppanit. Vähintään kolmen yliopiston on osallistuttava, joten otin yhteyttä Unite!-kollegoihini kumppaniyliopistoissa, ja he auttoivat minua saamaan innokkaita luennoitsijoita ulkomailta.
Kuinka paljon rahoitusta saitte ja miten se käytettiin?
Kurssin järjestämiseen voi saada 6000-8000 euroa riippuen liikkuvien osallistujien määrästä. Enimmäismääränsaaminen edellyttää vähintään 20 liikkuvaa osallistujaa eli opiskelijaa, henkilökuntaa tai opettajaa. Liikkuvien osallistujien on haettava Erasmus+ -liikkuvuusapurahaa omasta yliopistostaan matkakustannusten kattamiseksi. BIP-rahoitus kattaa vain kurssin järjestämiskustannukset. Käytimme rahoitusta luennoitsijoihin, sosiaalisiin aktiviteetteihin, kuten retkiin ja ateriapalveluihin, sekä kurssilla käytettäviin materiaaleihin. Suurin osa budjetista menee yleensä luennoitsijoille.
Millainen oli kurssin aikataulu?
Kurssi kestii yhteensä kolme viikkoa, mutta vain yksi intensiiviviikko vietettiin Suomessa. Kaksi muuta viikkoa sisälsivät verkkoluentoja ja tehtäviä, joilla valmistauduttiin intensiiviviikkoon ja loppuesitykseen. BIP-rahoituksen saamiseksi fyysisen oppimisen osuuden on oltava minimissään 5 päivää (ja enintään 30 päivää).
Miten rohkaisisit muita aloittamaan BIP:n suunnittelun? Mitä etuja siitä on?
Kehottaisin kiinnostuneita luennoitsijoita miettimään aihetta, joka saattaisi olla houkutteleva kansainvälisille opiskelijoille ja johon voidaan integroida verkko-elementtejä (tämä on pakollinen edellytys rahoitukselle). Kurssin pituus voi olla 1-4 viikkoa, ja siitä on saatava vähintään kolme opintopistettä. Opiskelijat ovat antaneet meille palautetta siitä, että ryhmätyöskentely etänä on ollut erittäin hyödyllistä, koska sen avulla he ovat voineet luoda yhteyksiä toisiinsa ennen Suomeen saapumista.
Suunnitteluun kannattaa ottaa mukaan myös yliopiston kansainvälisiä asioita hoitava taho ja Erasmus-koordinaattori. Tällainen kurssi sopii hyvin kesä-/talvikursseille, monitieteisiin aiheisiin tai vain, jos haluat kokeilla innovatiivista opetusta.
Millaista palautetta saitte osallistujilta?
Palaute oli yleisesti ottaen hyvää. Opiskelijat nauttivat suomalaisesta kokemuksesta ja sosiaalisesta ohjelmasta sekä akateemisesta opetuksesta, ja monille heistä se oli hyvä tilaisuus saada kansainvälistä kokemusta ilman, että heidän tarvitsee lähteä kotimaastaan liian pitkäksi aikaa. Monet heistä solmivat kansainvälisiä suhteita ja pitävät varmasti yhteyttä.
Erasmus+ lyhyet monimuotoliikkuvuuden BIP-kurssit
Erasmus+-ohjelma (2021–2027) tarjoaa uuden joustavamman liikkuvuuden muodon sekä opiskelijoille että henkilökunnalle.
Lue lisää uutisia
Professori Pauliina Ilmonen: Lukiossa opetellaan paljon matemaattisten ohjelmien käyttöä, joka on pois perusasioista
Aalto-yliopiston tilastotieteen professori Pauliina Ilmonen astuu kesäkuun alussa Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulun dekaanin saappaisiin. Ja juuri perusasioita hän haluaa painottaa myös matematiikan opiskelussa.
Suomen kielen integrointi englanninkieliseen tekniikan alan opetukseen: tekoälyvideoiden mahdollisuudet ja haasteet
Tässä blogipostauksessa opetusassistentti Rainer Ruuskanen kertoo siitä, miten tekoälyn avulla tuotetuilla videoilla voi tuoda suomen kieltä mukaan englanninkieliseen substanssiaineen opetukseen ja samalla tukea kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen oppimista.
Nordean ja Aalto-yliopiston yhteishankkeessa tutkitaan tekoälyn tulevaisuutta sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta
Aalto-yliopisto ja Nordea aloittavat tutkimus- ja koulutusyhteistyön. Tarkoituksena on selvittää, miten tietoteknisten laitteiden kasvava itsenäisyys muovaa tulevaisuuden palveluja.