Metsähovissa huomattiin GPS-kellonajan outo hyppäys
Metsähovin radio-observatorion suunnittelema ja toteuttama vetymaser-atomikellon automaattinen valvontajärjestelmä hälytti tiistaina 26. tammikuuta hieman puolenpäivän jälkeen, että GPS-satelliittipaikannuksen välittämä kellonaika oli hypännyt äkillisesti väärään aikaan.
– Ilmoitimme tästä välittömästi muille radioastronomisille tutkimuslaitoksille, jotka vahvistivat ilmiön omista valvontatiedoistaan, laboratorioinsinööri Ari Mujunen kertoo.
Metsähovin neljän erilaisen GPS-vastaanottimen kellonajan ero mikrosekunneissa verrattuna Metsähovin vetymaser-atomikelloon 26.1.2016. Eri vastaanottimet hyppäävät 13 mikrosekunnin verran väärään kellonaikaan eri aikoihin. Aika-akseli kansainvälisessä UTC-ajassa.
Kellonajan virhe oli suuruudeltaan 13.7 mikrosekuntia. Ilmiötä seurattiin Metsähovissa tiiviisti koko vuorokauden ajan ja todettiin, että GPS-ajan viimeinen havaittu ”aikahyppely” päättyi noin kello 12:00 UTC-aikaa. Metsähovin lisäksi GPS-aikahyppelyn vahvistivat myös Metsähovin yhteistyöobservatoriot Arecibo Puerto Ricossa, Ny Ålesundin geo-VLBI-asema Huippuvuorilla, kolme radioteleskooppia Kiinasta, osa NRAO:n VLA- ja VLBA-teleskoopeista Yhdysvalloissa, Jodrell Bank Iso-Britanniassa, ATCA Australiassa sekä MPIfR Effelsbergissä Saksassa.
– Kyse ei ollut Auringon hiukkaspurkauksen aiheuttamasta satelliittivauriosta, sillä Metsähovin aurinkovalvonnassa ei havaittu tavanomaista merkittävämpää aktiivisuutta. Syy saattoi olla jossain GPS-satelliittien ohjailukeskuksessa, joka jakoi osaan satelliitteja vääriä parametreja edelleen GPS-vastaanottimiin levitettäväksi, Mujunen pohtii.
GPS-kellonaikaa käytetään yhä enemmän järjestelmien automaattiseen tahdistamiseen ja mitä laajempaa käyttö on, sitä riippuvaisempia ollaan GPS-ajan ja paikannustarkkuuden virheettömyydestä.
Metsähovissa jäädään mielenkiinnolla odottamaan, saadaanko tapahtuneelle aikahyppelylle selkeä selitys vielä myöhemmin. Metsähovin kuulumisia kuvun alta voi lukea blogista .
Lue lisää uutisia
Kolmen tutkijan ideasta syntyi deep tech -yritys
Vahvaan tutkimusosaamiseen nojaava Sim Analytics Oy sai alkunsa, kun kolme LUT-yliopiston eri laboratorioissa työskennellyttä tutkijakollegaa alkoi miettiä, miten tarjota ja analysoida dataa teollisuusyritysten liiketoimintapäätösten tueksi.
Ensimmäinen suprajohtava kvanttilämpökone osoittaa, että lämpö voidaan valjastaa työksi myös kvanttimaailmassa
Suprajohtava kvanttilämpökone paitsi edistää termodynamiikan perustutkimusta, voi myös merkittävästi pienentää tulevaisuuden kvanttitietokoneiden hintalappua.
Tutkijoiden perustama Xiphera kasvaa vauhdikkaasti
Yhdeksänvuotisjuhliaan viettävä Xiphera Oy on kehittänyt tietoturvauhkien torjuntaan laitepohjaisia salausratkaisuja. Yritys on ns. deep tech eli syväteknologiayritys, jonka tuotteet nojaavat tutkimukseen ja tuottavat uusia teknologisia ratkaisuja.