Maarit Mäkelän hankkeelle Suomen Akatemian rahoitus
Professori Maarit Mäkelän pedagogisia prosesseja ja luovuuden kouluttamista tutkiva hanke on saanut 274 602 euron rahoituksen Suomen Akatemialta ajalle 2020–2024. ³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âöpartneri Materiaalisuus, käsityön käytännöt ja design-studio -pedagogiikka -hankkeessa onPirita Seitamaa-Hakkarainen Helsingin yliopistosta, ja se on jatkoa kaksikon aiemmalle yhteistyölle.
"Uudessa projektissa pyrimme ymmärtämään, kuinka suunnittelijat tai käsityöläiset suhtautuvat kehoonsa, työkaluihinsa, materiaaleihinsa ja tilaansa työympäristössä", kertoo pitkään luovuutta tutkinut Maarit Mäkelä.
Tutkitte pedagogisia prosesseja ja luovuutta muotoilu- ja kädentaito-osaajien koulutuksessa. Miksi se on tärkeää, Maarit Mäkelä?
"Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa luovuudella ja ongelmanratkaisuun tähtäävällä muotoiluajattelulla on tärkeä rooli. Digitaalisten ympäristöjen nopea kehittyminen on antanut käyttöömme uusia materiaaleja, työkaluja ja käytäntöjä luovaan työskentelyyn.
Korkeakouluissa studiot ovat ympäristöjä, jossa perinteiset kädentaidot yhdistyvät digitaalisiin teknologioihin. Pystyäksemme kouluttamaan luovia osaajia meidän on syvennettävä ymmärrystämme siitä, miten opetamme luovuutta studioympäristössä."
Mitä ovat tärkeimmät löydökset aiemmasta hankkeesta ja mitä lisää uusi hanke tuo siihen?
"Edellisessä akatemiaprojektissamme Luova mieli: kehollisuus, käsillä tekeminen ja muotoilu (2013–2016) tutkimme muotoiluajattelua kehollisena tietämisenä, jonka keskeisiä elementtejä ovat materiaalit, työkalut ja sosiaalinen vuorovaikutus. Siinä kehollinen tietäminen toimii yhdistävänä ankkurina mielen ja ruumiin välillä.
Uudessa hankkeessa haluamme ymmärtää tarkemmin, miten muotoilijat ja käsityöläiset sijoittuvat työtilassa kehonsa, työkalujen, materiaalien, tilan ja muiden sosiaalisten toimijoiden yhteyteen."
Voidaanko jo ennakoida millaista käytännön hyötyä tutkimus mukanaan tuo?
"Tavoitteena on ymmärtää minkälaisista sosiaalisista ja materiaalisista tekijöistä studioympäristö oppimisverkostona rakentuu, ja miten oppiminen tässä tilassa tapahtuu. Kun ymmärrämme tätä verkostoa paremmin, pystymme myös kehittämään studiopedagogiikkaa siten, että se tukee luovuutta edistävää oppimista entistä paremmin."
Hankkeenne kattaa neljä Pohjoismaata. Miksi nämä maat?
"Tutkimme hankkeessa läheisesti Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston studiopedagogiikkaa. Jotta ymmärtäisimme paremmin oman maamme erityispiirteitä, tutkimme myös vastaavaa opetusta ja opetustiloja kolmessa muussa Pohjoismaassa. Selvitämme mitkä ovat studiopedagogiikan parhaat käytännöt näissä neljässä maassa ja mitä voimme muilta oppia. Lähdemme siitä, että pohjoismaiset pedagogiset käytännöt eroavat toisistaan, mutta ovat kuitenkin niin lähellä toisiaan, että ovat keskenään vertailukelpoisia."
Yhteystiedot:
Professori Maarit Mäkelä, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, maarit.makela@aalto.fi,
p. 050 3722168
Lue lisää:
Suomen Akatemialta rahoitusta biotieteiden, terveyden ja yhteiskunnan tutkimukseen
Lue lisää uutisia
Näytös/Näyttely26 – muodin ja tekstiilin juhla valloitti Helsingin Lasipalatsin
Lasipalatsin aukio Helsingin ydinkeskustassa toimi Aalto-yliopiston vuosittaisen muotinäytöksen päänäyttämönä torstaina 28. toukokuuta.
Neljälle fysiikan tutkijalle merkittävä rahoitus Jane ja Aatos Erkon säätiöltä
Hankkeissa etsitään ratkaisua muun muassa kvanttitietokoneiden ylikuumentumiseen ja lasipintojen huurtumiseen.
Singapore haki oppeja Building 2030:n menestysmallista
Aalto-yliopiston ja 16 yrityskumppanin konsortio on herättänyt kansainvälistä huomiota jo vuosien ajan eri seminaareissa ja tutkimusjulkaisuissa. Toukokuussa 2026 se sai Singaporesta vieraita, jotka halusivat ymmärtää, miten jo 10 vuotta toiminut ryhmä on onnistunut kehittämään Suomen rakennusalaa.