911

Uutiset

Luovuutta tietokoneille: Christian Guckelsberger haluaa antaa tekoälylle motivaation etsiä odottamatonta

Sisäisen motivaation tutkimus voi vastata peruskysymyksiin luovuuden luonteesta, mutta myös parantaa kotitalousrobotiikkaa ja jopa itseohjautuvia autoja.
Christian Guckelsberger in front of graffiti
Christian Guckelsberger, kuvat: Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto

Tietokoneet ovat 1950-luvulta lähtien auttaneet taiteilijoita päästämään luovuutensa valloilleen – ja heti alusta alkaen tekoälytutkijat ovat pohtineet, voisivatko koneet itsessään olla luovia. 

Nykyään tietokoneet tuottavat taidetta, jota ihmiset keräävät ja erehtyvät jopa luulemaan ihmisen tekemäksi. Christian Guckelsbergerin mielestä pakasta puuttuu kuitenkin vielä jotain perustavanlaatuista.

Guckelsberger on tutkijatohtori Aalto-yliopistossa ja Suomen tekoälykeskus FCAI:ssa. Hän työskentelee tietotekniikan, taidehistorian, filosofian ja kognitiotieteen välimaastossa. Yhdistelemällä ajatuksia näiltä hyvin erilaisilta aloilta hän haluaa selvittää, mikä tekee meistä luovia, ja opettaa sitä myös tietokoneille. 

Jotta tämä onnistuu, meidän on Guckelsbergerin mukaan varustettava tekoäly sisäisellä motivaatiolla – sillä, joka saa meidät ihmiset tekemään sinnikkäästi jotain, vaikka emme pyrkisi mihinkään ennalta määriteltyyn tavoitteeseen. Sisäisen motivaation ehkä tunnetuin laji on uteliaisuus. Psykologit pitävät sisäistä motivaatiota ihmisen luovuuden kulmakivenä, mutta tekoälytutkijat eivät ole toistaiseksi juurikaan paneutuneet siihen.

Guckelsberger haluaa paikata tämän aukon. Hän on valinnut tarkoitusta varten ympäristön, jossa mielikuvitus saa laukata vapaasti: videopelit. 

”Videopeleistä on viime vuosina tullut luultavasti merkittävin tekoälyn testausalusta”, hän kertoo. ”Luovuus pääsee kukoistamaan erityisen hyvin siellä, missä voimme leikinomaisesti kokeilla asioita.” 

Videopeleistä on viime vuosina tullut luultavasti merkittävin tekoälyn testausalusta

Christian Guckelsberger

Filosofisia kysymyksiä ja videopelihahmoja 

Guckelsbergerin työ on osa FCAI:n vuorovaikutteista tekoälyä koskevaa tutkimusta (). Hänen oivalluksensa tukevat ja parantavat tekoälyn ja ihmisten välistä vuorovaikutusta, ja ne voivat johtaa esimerkiksi entistä kestävämpiin ja mukautuvampiin videopelihahmoihin, jotka aiheuttavat kehittäjille vähemmän kustannuksia ja ajanmenoa.

Entistä luovemman tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet eivät tietenkään rajoitu pelkästään videopeleihin. Tutkimuksesta voi olla hyötyä monissa tosielämän sovelluksissa itseohjautuvista ajoneuvoista kotitalouksien robotiikkaan. 

”Työmme luo perustan kokonaiselle uusien tekoälyalgoritmien perheelle, joka edistää entistä avoimempaa ja kestävämpää ihmisen ja tekoälyn vuorovaikutusta myös muilla aloilla”, Guckelsberger kertoo. 

Guckelsbergerin tutkimus voi myös vastata teoreettisiin kysymyksiin tekoälyn tulevasta roolista luovassa toiminnassa: Voiko koneella koskaan olla todella omia ideoita? Mitä tarvitaan, jotta kone hyväksyttäisiin kumppaniksi luovassa toiminnassa? Pystymmekö koskaan rakentamaan tekoälyä, joka tarkoituksellisesti osoittaa ihmisen kaltaista luovuutta? 

”Haluaisin tekoälytyökalupakin avulla täydentää sitä, mitä filosofit ja psykologit pystyvät tekemään, ja tarjota vastavuoroisesti oivalluksia myös heille.” 

Christian Guckelsberger in front of graffiti

Koronapesäkkeestä sosiaalisesti etäiseen Helsinkiin 

Guckelsbergerin tutkimusmatka alkoi taidehistorian ja tietotekniikan alan korkeakoulututkinnoilla Saksassa. Vaihtovuosi Glasgow'ssa johdatti hänet tekoälyn pariin ja pohtimaan, voisivatko tietokoneet olla itsenäisesti luovia. 

”Tämä muovasi myöhempää uraani.” 

Guckelsberger teki lopulta tohtorinväitöskirjansa Lontoon Queen Maryn yliopistossa ja Goldsmiths Collegessa. Häntä ohjasi professori Simon Colton, joka on edelläkävijä laskennallisen luovuuden tutkimuksessa. 

Guckelsbergerin videopelidemonstraatiot kiinnittivät Aalto-yliopiston professorien Perttu Hämäläisen ja Antti Oulasvirran huomion. Kahden vuoden suostuttelulla he saivat Guckelsbergerin valitsemaan seuraavaksi kohteekseen Suomen ja kotiyliopistonsa.

Guckelsberger saapui Helsinkiin viime toukokuussa, jolloin Lontoo oli Euroopan pahimpia koronapesäkkeitä. Hän sanoo, ettei ole katunut siirtoa kertaakaan – eikä pelkästään koronan vuoksi.

”Vietettyäni kuusi vuotta kiireisessä, meluisassa, saasteisessa ja stressaavassa Lontoossa koin, että Helsinki oli juuri oikea paikka asettua ja inspiroitua uudelleen”, hän toteaa.

Koronarajoitukset tekivät alkuajan Suomessa raskaaksi. Guckelsberger mainitsee onnekseen, että pääsi pian mukaan Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) tekoälyä ja covid-19:tä koskevaan hankkeeseen, jonka tuloksista kuulemme todennäköisesti pian. Hanke on edellyttänyt runsaasti paikan päällä tehtävää työtä.

”۳ٱ𾱲ٲö FIMM:n kanssa tietyllä tapaa pelasti minut”, hän sanoo.

Guckelsbergerin sopimus jatkuu vielä kaksi vuotta. Hän uskoo, että laskennalisen luovuuden tutkimuksesta tulee tulevina vuosina yhä tärkeämpää – ja että se kiehtoo häntä itseään vielä pitkään.

Christian Guckelsberger on myös vieraileva tutkija Lontoon Queen Mary -yliopistossa. Hänen tohtorinväitöskirjansa ”Intrinsic Motivation in Computational Creativity Applied to Videogames” on luettavissa verkossa osoitteessa 

Seuraa Guckelsbergeriä Twitterissä:

Finnish Center for Artificial Intelligence

Osaamiskeskittymä, joka kokoaa yhteen huippututkijoita sekä teollisuuden ja julkisen sektorin toimijoita ratkomaan tosielämän ongelmia niin olemassaolevan tekoälyosaamisen kuin kokonaan uusien tekoälymenetelmien avulla.

2020_Computer_Science_building_photo_Matti_Ahlgren_Aalto_University-8

Tietotekniikan laitos

Tietotekniikka yhdistää kaikkia aloja. Aalto-yliopistossa tietotekniikan tutkimus yhdistyy tieteen käytännönläheisiin sovelluksiin.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

A group of people cheering with branded black cups. 4 people sitting, 2 on each side, and one in the middle standing up. 3 men and two women
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Kolmen tutkijan ideasta syntyi deep tech -yritys

Vahvaan tutkimusosaamiseen nojaava Sim Analytics Oy sai alkunsa, kun kolme LUT-yliopiston eri laboratorioissa työskennellyttä tutkijakollegaa alkoi miettiä, miten tarjota ja analysoida dataa teollisuusyritysten liiketoimintapäätösten tueksi.
Hehkuva neonpallo, geometrinen ydin ja valojuovat leijuvat tumman tabletin yläpuolella
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ensimmäinen suprajohtava kvanttilämpökone osoittaa, että lämpö voidaan valjastaa työksi myös kvanttimaailmassa

Suprajohtava kvanttilämpökone paitsi edistää termodynamiikan perustutkimusta, voi myös merkittävästi pienentää tulevaisuuden kvanttitietokoneiden hintalappua.
Portrait of Kimmo Järvinen, from the Xiphera team. A man smiling at the camera
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Tutkijoiden perustama Xiphera kasvaa vauhdikkaasti

Yhdeksänvuotisjuhliaan viettävä Xiphera Oy on kehittänyt tietoturvauhkien torjuntaan laitepohjaisia salausratkaisuja. Yritys on ns. deep tech eli syväteknologiayritys, jonka tuotteet nojaavat tutkimukseen ja tuottavat uusia teknologisia ratkaisuja.
Näytöllä 3D-aivokuva, jossa värikkäät hermoradat läpinäkyvässä pään mallissa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Haku on auki innovaatiotutkijatohtoriksi tekoälyssä

Palkallinen 12 kuukautta kestävä urapolku, jonka avulla voit muuttaa tohtorintutkimuksesi löydökset deep tech -startupiksi.