Lähes puolet pk-yrityksistä on hakenut koronakriisissä julkista tukea, vain alle kuudesosa pankkilainaa
Aalto-yliopiston, Erasmus-yliopiston (Hollanti) ja St. Gallenin yliopiston (Sveitsi) tutkijaryhmä on selvittänyt suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusvaihtoehtoja ja tulevaisuudennäkymiä koronakriisissä. Kyselytutkimuksen otos koostui 1–250 työntekijän yrityksistä, joiden yhteystiedot saatiin Suomen Yrittäjiltä ja Bisnode-palvelusta. 1 009 yritystä vastasi kyselyyn aikavälillä 27.5.–8.6.2020.
47 % vastanneista yrityksistä ilmoitti, etteivät käteisvarat riitä yli puolta vuotta ilman julkista avustusta tai uutta rahoitusta. Myynti on laskenut keskimäärin 26 %.
44 % vastanneista yrityksistä on hakenut julkista avustusta Business Finlandilta, ELY-keskukselta tai kunnalta. Sen sijaan vain 16 % vastanneista yrityksistä on hakenut uutta pankkilainaa. Myönnettyjen lainojen keskikorko oli 2,8 %.
Yritykset, jotka eivät ole hakeneet lainaa, perustelevat päätöstään seuraavasti: yritykseni ei tarvitse lisää lainaa (53 %), lainan ottaminen lisäisi riskiä (29 %), lainan kustannukset ovat liian korkeat (13 %), vaaditut vakuudet ovat liian suuria (7 %).
Yleisimpiä tapoja sopeuttaa toimintaa ovat olleet: suunniteltujen investointien lykkääminen (30 %), työntekijöiden lomautukset (29 %), yrittäjän palkkojen tai osinkojen maksamatta jättäminen (20 %).
Tutkimusryhmä tulee julkaisemaan nyt kerätyn aineiston pohjalta tarkempia analyysejä rahoitusvaihtoehtojen tarpeeseen ja käyttöön johtaneista yrityskohtaisista tekijöistä sekä yritysten myöhemmästä menestyksestä.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Sami Torstila
Rahoituksen professori
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
040 353 8069
sami.torstila@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Prototyping and Validation Grant: VeinOptima
Aallon opiskelijan kehitteillä oleva tuote auttaa hoitajia löytämään verisuonet nopeammin.
Kolmen tutkijan ideasta syntyi deep tech -yritys
Vahvaan tutkimusosaamiseen nojaava Sim Analytics Oy sai alkunsa, kun kolme LUT-yliopiston eri laboratorioissa työskennellyttä tutkijakollegaa alkoi miettiä, miten tarjota ja analysoida dataa teollisuusyritysten liiketoimintapäätösten tueksi.
Ensimmäinen suprajohtava kvanttilämpökone osoittaa, että lämpö voidaan valjastaa työksi myös kvanttimaailmassa
Suprajohtava kvanttilämpökone paitsi edistää termodynamiikan perustutkimusta, voi myös merkittävästi pienentää tulevaisuuden kvanttitietokoneiden hintalappua.