911

Uutiset

Kvanttitietokoneen rakentaminen alkaa Aalto-yliopistossa

Dosentti Mikko Möttösen työryhmä on saanut lähes miljoonan euron rahoituksen kvanttitietokoneen rakentamiseen.
Valokuva senttimetrin kokoisesta piisirusta, jonka päälle on rakennettu kolme erillistä suprajohtavaa kvanttibittiä. Kuva: Jan Goetz/Aalto-yliopisto

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja Jane ja Aatos Erkon säätiö ovat myöntäneet Aalto-yliopiston dosentin Mikko Möttösen vetämälle työryhmälle yhteensä 950 000 euron rahoituksen. Työryhmä haki rahoitusta säätiöiden yhteisen Tulevaisuuden tekijät -rahoitusohjelman kautta, jossa säätiöt etsivät uusia, rohkeita tutkimusavauksia. 

Möttösen työryhmä aloittaa skaalautuvan kvanttitietokoneen kehittämisen Suomessa. Tarkoitus on rakentaa ensin kvanttiprosessori, jota voi tulevaisuudessa skaalata eli kasvattaa suuremmaksi prosessoriksi. Käytännön ongelmia nopeasti ratkovaa kvanttitietokonetta ei ole rakentanut vielä kukaan, joten työn aloittaminen on äärimmäisen tärkeää. 

“Kvanttitietokoneesta on olemassa erilaisia prototyyppejä, mutta työ on maailmalla edelleen kehitysasteella. Kvanttitietokone tekee mahdottomasta mahdollista. Kvanttitietokone voi nimittäin ketterästi ratkaista äärimmäisen vaikeita ongelmia, joiden ratkaisu veisi tavallisilta koneilta yli miljardi vuotta”, Mikko Möttönen sanoo. 

Rahoituksen antaneet säätiöt ovat vakuuttuneita Möttösen ryhmän työn tärkeydestä. 

“Kvanttitietokoneella voidaan ratkaista laajoja kysymyksiä lääketieteestä ilmastonmuutokseen. Tavoite luoda ensimmäinen suomalainen kvanttitietokone on hyvin kunnianhimoinen ja onnistuessaan kansainvälinen läpimurto”, sanoo Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön toimitusjohtaja Laura Juvonen

Kvanttitietokoneesta apua lääkkeiden valmistukseen 

Kvanttitietokone käyttäisi laskennassa hyväkseen kvanttimekaniikkaa. Koneella pystyisi muun muassa mallintamaan aivan uudella tavalla kemiallisia yhdisteitä ja reaktioita, kuten lääkeaineita ja lannoitteita. 

“Jos kemiallisia reaktiota osattaisiin simuloida tarkasti tietokoneella, jokaista vaihtoehtoa ei tarvitsisi aina käydä läpi laboratoriossa”, Möttönen sanoo. 

Möttösen ryhmän työtä tukee viime vuosikymmenen ajan tehty suprajohtavien sähköpiirien kehitystyö. Suprajohtavuus on ilmiö, jossa sähköinen vastus häviää tietyn lämpötilan alapuolella täysin. Suprajohtavat piirit mahdollistavat erittäin tarkkojen kvanttibittien eli kubittien massavalmistuksen. Niiden avulla koneen skaalautuva arkkitehtuuri on mahdollista toteuttaa. 

“Suomessakin on rakennettu suprajohtavia kvanttibittejä jo vuosia. Osaamista on paljon, mutta kvanttitietokonetta ei ole ryhdytty tekemään, koska siihen ei ole riittänyt resursseja. Tällä rahoituksella voimme aloittaa kvanttiprosessorin systemaattisen rakennuksen”, Möttönen kertoo. 

Huippuyksikkö aloittaa työn 

Aalto-yliopistosta löytyy vahva kvanttiteknologian tutkimusosaaminen, mikä tekee yliopistosta erinomaisen paikan kvanttitietokoneen kehittämiselle. Yliopistossa aloittaa vuoden vaihteessa Suomen Akatemian rahoittama kvanttiteknologian huippuyksikkö, jonka ryhmänjohtajat ovat mukana myös kvanttitietokoneen kehitystyössä. 

“Huippuyksikkö tukee Möttösen vetämää projektia ja päinvastoin. Haluamme ehdottomasti profiloitua kvanttiteknologian huippuosaajina”, sanoo akatemiaprofessori Jukka Pekola, joka johtaa kvanttiteknologian huippuyksikköä. 

Työryhmässä on Aalto-yliopiston lisäksi mukana tutkijoita Turun yliopistosta ja VTT:stä. Lähes miljoonan euron rahoituksella ryhmä pystyy avaamaan kvanttitietokoneen kehitystyön, muttei saattamaan sitä loppuun. Ryhmän työtä tukee myös EU:n vuonna 2018 alkava miljardin euron lippulaivahanke, jossa vauhditetaan kvanttiteknologian kehitystä yhdessä jäsenvaltioiden ja yritysten kanssa. 

“Säätiöiden panostuksen ansiosta pystymme olemaan myös EU:n lippulaivassa vahvemmin mukana. Voimme tuoda esiin omia vahvuuksiamme ja tuoda esille osaamistamme maailmalla”, Möttönen sanoo. 
 
Mikko Möttösen työryhmään kuuluvat Aalto-yliopistosta professori Tapio Ala-Nissilä, professori Christian Flindt, professori Pertti Hakonen, dosentti Mikko Möttönen, dosentti Sorin Paraoanu, akatemiaprofessori Jukka Pekola ja professori Zhipei Sun. Lisäksi ryhmään kuuluvat Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä dosentti Juha Hassel ja tohtori Mika Prunnila sekä Turun yliopistosta professori Sabrina Maniscalco.

äپٴᲹ&Բ;

Mikko Möttönen
Dosentti, Aalto-yliopisto
puh. 050 594 0950
mikko.mottonen@aalto.fi

Laura Juvonen
Toimitusjohtaja, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö
puh. 040 589 6263
laura.juvonen@teknologiateollisuus.fi

Katso video, jolla kvanttifyysikot selittävät kvanttibittien jäähdyttämisen periaatteen kahdessa minuutissa pulkan ja avannon avulla. Video: Aalto-yliopisto.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

The 3 members from the Kenno team smiling at the camera in a picture selfie style
Campus, Research & Art, University Julkaistu:

The company established by three anthropologists relied on strong research expertise

Etnografinen tutkimustoimisto Kenno Oy was established in 2014 when its three founders were finalising their master's degree studies at the University of Helsinki and wanted to create an interesting job for themselves.
Kasvot peitetty henkilö raidallisessa paidassa lasi-ikkunan ja punatiiliseinän edessä
Palkinnot ja tunnustukset, Mediatiedotteet, Opinnot Julkaistu:

Prototyping and Validation Grant: VeinOptima

Aallon opiskelijan kehitteillä oleva tuote auttaa hoitajia löytämään verisuonet nopeammin.
A group of people cheering with branded black cups. 4 people sitting, 2 on each side, and one in the middle standing up. 3 men and two women
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Kolmen tutkijan ideasta syntyi deep tech -yritys

Vahvaan tutkimusosaamiseen nojaava Sim Analytics Oy sai alkunsa, kun kolme LUT-yliopiston eri laboratorioissa työskennellyttä tutkijakollegaa alkoi miettiä, miten tarjota ja analysoida dataa teollisuusyritysten liiketoimintapäätösten tueksi.
Hehkuva neonpallo, geometrinen ydin ja valojuovat leijuvat tumman tabletin yläpuolella
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ensimmäinen suprajohtava kvanttilämpökone osoittaa, että lämpö voidaan valjastaa työksi myös kvanttimaailmassa

Suprajohtava kvanttilämpökone paitsi edistää termodynamiikan perustutkimusta, voi myös merkittävästi pienentää tulevaisuuden kvanttitietokoneiden hintalappua.