Kurssikirjojen kirjoittaja ja tiedekirjailija – tiesitkö, että olet oikeutettu lainauskorvaukseen?
Kaikki tekijät, jotka ovat kirjoittaneet tekstiä teokseen, jota lainataan kirjastoista, ovat oikeutettuja lainauskorvaukseen. Syyskuun 19. päivään mennessä kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanastoon rekisteröityneet ja teostietonsa täydentäneet asiakkaat ehtivät mukaan lokakuun tilitykseen, jossa tilitetään ensimmäistä kertaa lainauskorvauksia vuodelta 2024.
 Korkeakoulukirjastojen lainat tulivat vuoden 2017 alusta lainauskorvauksen piiriin. Lainauskorvaus on teosten maksuttomasta kirjastolainaamisesta tekijälle maksettava tekijänoikeuskorvaus. Korvaus maksetaan valtion budjetista, ja Sanasto jakaa korvaukset kirjojen kirjoittajille ja kääntäjille.
Miksi rekisteröityä Sanastoon juuri nyt?
- Kauttamme saat automaattisesti korvaukset teostesi kirjastolainaamisesta.
- Lainauskorvausta maksetaan takautuvasti kolmelta vuodelta.
- Lainauskorvausta tilitetään kahdesti vuodessa – syksyllä ja loppukeväällä. Vuosina 2019–2024 teoskohtainen korvaus on ollut 25–32 senttiä per laina.
- Sanaston asiakkuus on maksuton.
Rekisteröidy asiakkaaksi näin:
-  Sanaston asiakkaaksi pääset kirjautumalla verkkopankkitunnuksillasi -palveluun.
- Lisää teoksesi OmaSanaston teosluettelollesi. Muista lisätä kaikki eri painokset ISBN-numeroineen. Lisää myös kokoelmateokset, joissa olet mukana.
- Pidä yhteystietosi ja teosluettelosi jatkossa ajan tasalla. Tilitämme korvaukset sinulle tilitysaikataulumme mukaisesti.
- Lue lisää: .
Onko sinulla kysymyksiä? Ota yhteyttä asiakaspalveluumme sähköpostitse: info@sanasto.fi. Autamme mielellämme!
Sanasto on kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö. Palvelemme kirjallisuuden tekijöitä ja käyttäjiä. Edustamme yli 16 000 suomalaista kirjallisuuden tekijää: tietokirjailijoita, oppikirjailijoita, kääntäjiä, kaunokirjailijoita ja runoilijoita.
Lue lisää uutisia
Kolmen tutkijan ideasta syntyi deep tech -yritys
Vahvaan tutkimusosaamiseen nojaava Sim Analytics Oy sai alkunsa, kun kolme LUT-yliopiston eri laboratorioissa työskennellyttä tutkijakollegaa alkoi miettiä, miten tarjota ja analysoida dataa teollisuusyritysten liiketoimintapäätösten tueksi.
Ensimmäinen suprajohtava kvanttilämpökone osoittaa, että lämpö voidaan valjastaa työksi myös kvanttimaailmassa
Suprajohtava kvanttilämpökone paitsi edistää termodynamiikan perustutkimusta, voi myös merkittävästi pienentää tulevaisuuden kvanttitietokoneiden hintalappua.
Yleispalvelimet uudelleenkäynnistetty 8.7.
Yleispalvelimet kosh.aalto.fi, lyta.aalto.fi sekä kevyen laskennat palvelimet brute.aalto.fi ja force.aalto.fi on uudelleenkäynnistetty 8.7.