Kulkevatko tuottavuus ja työhyvinvointi käsi kädessä?
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun johtamassa tutkimushankkeessa tutkitaan miten työpaikan sosiaaliset verkostot ja työhyvinvointi ovat yhteydessä työn tuottavuuteen. Hanke toteutetaan yhteistyössä Nordean ja Tampereen yliopiston kanssa.
”Aloite tutkimushankkeesta tuli Nordea-konsernin Nordea Life -henkivakuutusyhtiöltä. Tutkimuksen toteutusta tukee se, että siihen ovat sitoutuneet niin mukana olevien Nordea yksiköiden johto kuin myös henkilökunta”, kertoo tutkimusta johtava logistiikan professori Markku Kuula Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tieto- ja palvelutalouden laitokselta.
Tutkimuksen myötä saadaan uutta tietoa esimerkiksi siitä, mitkä asiat työpaikalla ja sen käytännöissä vahvistavat tai heikentävät hyvinvointia ja työn tuottavuutta. Hankkeessa tutkitaan myös, miten finanssialan kehitys ja etenkin digitalisaatio vaikuttavat ihmisten työhyvinvointiin, sosiaalisiin verkostoihin ja tuottavuuteen. Erityisesti finanssialan tutkimukseen uudenlaista näkökulmaa tuo mahdollisuus tutkia samanaikaisesti vakuutusyhtiötä ja sen palveluiden jakelukanavana toimivaa pankkia.
”Työhyvinvoinnin merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa ja Nordeassakin työhyvinvointi on nyt erityisessä fokuksessa rahoitusalan ollessa suuressa muutoksessa. Meillä on meneillään erilaisia hankkeita ja pilotteja asian tiimoilta ja tämä tutkimus sopii erinomaisesti agendallemme”, kertoo Nordean henkilöstöjohtaja Sini Kivekäs.
Ainutlaatuista tietoaineistoa työntekijöiden kokemuksista ja tuottavuudesta
Hanke tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden yhdistää ihmisten oma kokemus työelämän laadusta ja tiedot heidän työnsä aikaansaannoksista. Tuottavuutta tutkitaan analysoimalla esimerkiksi tietoa koskien neuvonta- ja myyntipalveluja asiakkaille.
”Tutkimuksessa on poikkeuksellinen tietoaineisto. Sosiaalisten verkostojen, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välisiä vaikutuksia ei ole aiemmin juurikaan tutkittu varsinkaan yksilötasolla”, kertoo tutkija Juha Eskelinen.
Työhyvinvoinnin ja sosiaalisten verkostojen osalta tutkimus pohjautuu touko-kesäkuussa 2017 toteutettuun kyselytutkimukseen, johon osallistui noin 650 Nordean työntekijää pankin fyysisten toimipisteiden asiakaspalvelusta ja etäpalvelusta sekä Nordea Life -henkivakuutusyhtiöstä. Kyselytutkimuksessa työntekijöiltä kysyttiin esimerkiksi työn imusta, johtamisen käytännöistä ja digitalisaation vaikutuksista omaan työhön. Tuottavuuteen liittyvää tietoa kerätään vuoden 2018 kevääseen saakka, jotta aineisto on riittävän luotettavaa.
”Yrityksen tuottavuutta kehitettäessä fokuksessa eivät voi olla pelkästään asiakkaat vaan myös työntekijät. Meidän pitää pystyä ylläpitämään erinomaista työilmapiiriä, jota seurataan ja kehitetään jatkuvasti. Se synnyttää positiivisen kierteen, joka heijastuu kaikkeen tekemiseen. Tästä hyötyvät loppupelissä kaikki”, sanoo Kivekäs.
Tutkimuksessa tuottavuutta mitataan Aalto-yliopistossa, ja Tampereen yliopiston puolella analysoidaan työhyvinvointia ja sosiaalisia verkostoja. Tavoitteena on saada tuloksia, joita suomalainen työelämä etenkin koko finanssiala ja muu palvelusektori voivat hyödyntää. Tutkimus tähtää tuloksillaan myös kansainväliseen tieteelliseen näkyvyyteen.
”On innostavaa tehdä tutkimusta poikkitieteellisessä ryhmässä, jossa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun palvelutalouden ja tuottavuusanalyysin osaaminen ja Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin osaaminen täydentävät mukavasti toisiaan”, sanoo Eskelinen.
Hankkeen rahoittajia ovat Työsuojelurahasto ja Nordea Life. Tutkimus käynnistyi syksyllä 2016 ja kestää kaksi vuotta.
äپٴᲹ:
Tutkija Juha Eskelinen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
0400 813858
juha.p.eskelinen@aalto.fi
Lue lisää uutisia
The company established by three anthropologists relied on strong research expertise
Etnografinen tutkimustoimisto Kenno Oy was established in 2014 when its three founders were finalising their master's degree studies at the University of Helsinki and wanted to create an interesting job for themselves.
Kolmen tutkijan ideasta syntyi deep tech -yritys
Vahvaan tutkimusosaamiseen nojaava Sim Analytics Oy sai alkunsa, kun kolme LUT-yliopiston eri laboratorioissa työskennellyttä tutkijakollegaa alkoi miettiä, miten tarjota ja analysoida dataa teollisuusyritysten liiketoimintapäätösten tueksi.
Ensimmäinen suprajohtava kvanttilämpökone osoittaa, että lämpö voidaan valjastaa työksi myös kvanttimaailmassa
Suprajohtava kvanttilämpökone paitsi edistää termodynamiikan perustutkimusta, voi myös merkittävästi pienentää tulevaisuuden kvanttitietokoneiden hintalappua.