Kuka päättää onko yrittäjyys keino kestävään kehitykseen?
Yrittäjyyttä korostetaan poliittisessa keskustelussa entistä enemmän ratkaisuna parantaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ympäristöongelmia. Yrittäjyyden yhteiskunnallisen legitimiteetin ymmärtäminen auttaa arvioimaan tätä keskustelua kriittisesti. Toisaalta se valottaa, miten yrittäjyydessä piilevä potentiaali hyväksyttäisiin laajemmin osaksi kestävää kehitystä, esittää KTM, VTM Virva Salmivaara .
”Kestävän kehityksen ratkaisuja mietittäessä on tärkeää olla tietoinen siitä, mikä saa meidät suosimaan tiettyjä keinoja ja toimintamalleja”, Salmivaara kertoo tutkimuksensa lähtökohdista.
”Yrittäjyyden tutkimuksessa on usein pidetty lähes itsestään selvänä, että yrittäjyydellä on tärkeä rooli kestävän kehityksen mahdollistajana ja lähdetty tarkastelemaan, kuinka sosiaalisia ja ympäristöllisiä hyötyjä tuottavat yritykset toimivat. Vain vähän on tutkittu yrittäjyyden laajempaa hyväksyttävyyttä ja haluttavuutta kestävän kehityksen ratkaisuna”, Salmivaara sanoo.
Valtiollisella politiikalla vahva yhteys
Salmivaara on selvittänyt väitöstutkimuksessaan yrittäjyyden legitimointiin vaikuttavia ideologisia, poliittisia ja sosiaalisia tekijöitä ylikansallisella, kansallisella ja yhteisöjen tasolla.
11 hyvinvointivaltiota kattavasta määrällisestä tutkimuksesta selvisi, että paikalliset asiantuntijat korostavat yrittäjyyden merkitystä silloin, kun valtiollinen politiikka on yhtenäistä sekä markkinoiden että sosiaaliturvan osalta.
”Yrittäjyys nähdään keinona ratkoa sosiaalisia ongelmia maissa, joissa valtio puuttuu joko hyvin vähän tai hyvin voimakkaasti markkinoiden toimintaan ja sosiaaliturvan järjestämiseen. Mikäli nämä osa-alueet ovat keskenään ristiriidassa, ei yrittäjyyttä pidetä yhtä hyödyllisenä”, Salmivaara toteaa.
Kestävän kehityksen yrittäjyyttä syntyy yhteisöistä
”Sekä kehittyvissä että kehittyneissä maissa tietyt paikkakunnat ja yhteisöt ovat saattaneet kärsiä rajusti, kun esimerkiksi tuotantoa on siirretty muualle. Maailmalla on paljon esimerkkejä yhteisöistä, jotka eivät ole turvautuneet ulkoapäin johdettuihin kehitysprojekteihin, vaan ovat käynnistäneet yhteistä yritystoimintaa paikallisten olojen parantamiseksi ja elinvoiman säilyttämiseksi”, Salmivaara kertoo.
Esimerkkejä tällaisesta yrittäjyydestä ovat esimerkiksi jasmiinin poimijoiden yhteisö Intian Karnatakassa tai paikallisen pubin kaaduttua syntynyt uusi yrittäjyys Hudswellissa Englannissa.
”Näissä tilanteissa yrittäjyys on enemmän sosiaalinen kuin markkinalähtöinen prosessi. Yhteiseen hyvään tähtäävän yritystoiminnan käynnistäminen edellyttää uudenlaista yhteistyötä ja vaatii muutoksia yhteisön tavassa nähdä itsensä ja käytettävissä olevat resurssinsa”, Salmivaara toteaa.
äپdz:
Virva Salmivaara
virva.salmivaara@aalto.fi
puh. 050 441 8111
Lue lisää uutisia
Näytös/Näyttely26 – muodin ja tekstiilin juhla valloitti Helsingin Lasipalatsin
Lasipalatsin aukio Helsingin ydinkeskustassa toimi Aalto-yliopiston vuosittaisen muotinäytöksen päänäyttämönä torstaina 28. toukokuuta.
Neljälle fysiikan tutkijalle merkittävä rahoitus Jane ja Aatos Erkon säätiöltä
Hankkeissa etsitään ratkaisua muun muassa kvanttitietokoneiden ylikuumentumiseen ja lasipintojen huurtumiseen.
Singapore haki oppeja Building 2030:n menestysmallista
Aalto-yliopiston ja 16 yrityskumppanin konsortio on herättänyt kansainvälistä huomiota jo vuosien ajan eri seminaareissa ja tutkimusjulkaisuissa. Toukokuussa 2026 se sai Singaporesta vieraita, jotka halusivat ymmärtää, miten jo 10 vuotta toiminut ryhmä on onnistunut kehittämään Suomen rakennusalaa.