911±¬ÁÏÍø

Uutiset

Kohti visuaalisen tarkkaavaisuuden tunnistavia käyttöliittymiä

Kuukauden väitös: Digitaaliset käyttöliittymät, joita käytämme jokapäiväisessä elämässämme, olettavat yleensä, että niillä on täysi visuaalinen huomiomme vuorovaikutuksen aikana. Baris Serim kysyy väitöksessään: Entä jos käyttöliittymät pystyisivätkin erottamaan, katsommeko niitä vai emme, ja muuttamaan toimintaansa sen mukaan?
taidemaalauksesta poimittu yksityiskohta ihmisen silmästä on rajattu ympyräksi oranssilla pohjalla

Mitä tutkimuksesi käsittelee?

Tutkin sellaisten käyttöliittymien suunnittelua ja arviointia, jotka tunnistavat käyttäjien visuaalisen tarkkaavaisuuden. Ihmisinä meitä rajoittaa se, mitä voimme havainnoida ympäristöstä tiettynä ajankohtana. Esimerkiksi asiakirjaa luettaessa meillä saattaa olla aikaa lukea vain osa siitä tai joissain tilanteissa emme voi kunnolla seurata tietokoneen näyttöä, koska huomiomme kiinnittyy johonkin muuhun ympäristössämme. Nykyiset käyttöliittymät eivät kuitenkaan usein rekisteröi tällaista taustatietoa vaan olettavat, että käyttäjän toiminta ja huomio on aina täysipainoista.

Väitöskirjatyön aikana loin käyttöliittymiä, jotka pystyvät ymmärtämään, milloin käyttäjä ei visuaalisesti huomioi osaa siitä, ja ehdotin vuorovaikutustekniikoita, jotka kompensoivat käyttäjien huomion puutetta. Käytin katseenseurantalaitteiden tuottamaa pään asentoa ja silmien liikkumista koskevaa dataa, joka tarjoaa paljon tarkempaa tietoa visuaalisesta tarkkaavaisuudesta kuin mitä hiiren tai sormien toiminnasta voidaan päätellä.

Mikä tutkimuksessasi on tärkeää?

Tärkein panokseni on viitekehys sille, miten käyttäjien panosta käsitellään tilanteissa, joissa tarkkaavaisuus on vähäistä, ja joka perustuu yhteistyö- ja vuorovaikutustilanteisiin suurilla kosketusnäytöillä. Olen havainnut, että vuorovaikutustavat, jotka kompensoivat käyttäjien heikkoa visuaalista tarkkaavaisuutta, voivat antaa heille mahdollisuuden jakaa huomionsa ja tehdä eri tehtäviä samanaikaisesti. Joissakin tapauksissa samanaikaisen tehtävien suorittamisen hyöty voi kuitenkin jäädä vähiin johtuen jonkin yksittäisen toiminnon heikosta suorittamisesta tai adaptiivisen järjestelmän aiheuttamasta epävarmuudesta, joka voi joskus olla käyttäjille arvaamatonta.

Mitä hyötyä tästä voi olla käytännössä?

Käyttöliittymissä, jotka mukautuvat käyttäjien visuaaliseen tarkkaavaisuuteen, voi olla monia sovelluksia aina mobiili-ilmoituksista hakujärjestelmiin ja ihmisen ja tekoälyn yhteistyöhön. Esimerkiksi ihmisen ja tekoälyn yhteistyöskenaariossa järjestelmä ymmärtää, missä määrin käyttäjä on tietoinen näytetyistä tiedoista, ja voi korostaa tärkeitä tietoja, jotka käyttäjä on saattanut jättää huomiotta ennen päätöksen tekemistä. Tai mobiilikäyttöliittymässä järjestelmä voi paremmin tunnistaa, onko käyttäjä todella lukenut ilmoituksen vai ei, ja voi sen mukaisesti joko näyttää ilmoituksen tai poistaa sen.

Näiden yksittäisten esimerkkien pohjalta näen työni osana jatkuvaa muutosta ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksessa kohti käyttöliittymiä, jotka mallintavat tarkemmin käyttäjän toimintojen taustalla olevia kognitiivisia ja havaitsemiseen liittyviä prosesseja. Tähän liittyy monia mahdollisuuksia parantaa käyttäjäkokemusta. Samalla yksityisyyttä, omistusta ja eettistä käyttöä koskevat kysymykset ovat yhä tärkeämpiä.

Baris Serimin väitöskirja Adapting Interaction Based on Users' Visual Attention tarkastettiin Aalto-yliopistossa 11. kesäkuuta.

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

A group of people cheering with branded black cups. 4 people sitting, 2 on each side, and one in the middle standing up. 3 men and two women
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Kolmen tutkijan ideasta syntyi deep tech -yritys

Vahvaan tutkimusosaamiseen nojaava Sim Analytics Oy sai alkunsa, kun kolme LUT-yliopiston eri laboratorioissa työskennellyttä tutkijakollegaa alkoi miettiä, miten tarjota ja analysoida dataa teollisuusyritysten liiketoimintapäätösten tueksi.
Hehkuva neonpallo, geometrinen ydin ja valojuovat leijuvat tumman tabletin yläpuolella
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ensimmäinen suprajohtava kvanttilämpökone osoittaa, että lämpö voidaan valjastaa työksi myös kvanttimaailmassa

Suprajohtava kvanttilämpökone paitsi edistää termodynamiikan perustutkimusta, voi myös merkittävästi pienentää tulevaisuuden kvanttitietokoneiden hintalappua.
Portrait of Kimmo Järvinen, from the Xiphera team. A man smiling at the camera
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Tutkijoiden perustama Xiphera kasvaa vauhdikkaasti

Yhdeksänvuotisjuhliaan viettävä Xiphera Oy on kehittänyt tietoturvauhkien torjuntaan laitepohjaisia salausratkaisuja. Yritys on ns. deep tech eli syväteknologiayritys, jonka tuotteet nojaavat tutkimukseen ja tuottavat uusia teknologisia ratkaisuja.
Näytöllä 3D-aivokuva, jossa värikkäät hermoradat läpinäkyvässä pään mallissa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Haku on auki innovaatiotutkijatohtoriksi tekoälyssä

Palkallinen 12 kuukautta kestävä urapolku, jonka avulla voit muuttaa tohtorintutkimuksesi löydökset deep tech -startupiksi.