911������

Jo vuosien ajan satelliitit, ja periaatteessa kaikki, mitä on laukaistu ilmakehän yläpuolelle, on lähetetty matkaan miettimättä kovin paljon, mitä tapahtuu, kun niistä ei enää ole hyötyä. Nyt planeettaamme kiertää jo 18 000 ihmisen rakentamaa esinettä, joista vain 1500 on toimivia satelliitteja. Eikä niitä saada sieltä helposti alas.

Mitä hyödyttömäksi muuttuneille kiertolaisille olisi tehtävä?

Avaruus on maantie

Avaruusroska on monella tapaa käytännön ongelma. Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jaan Praksin mukaan perusperiaate on selvä: jos lähetämme jotakin avaruuteen, meidän on myös tuotava se jossain vaiheessa takaisin.

”Avaruus on vähän kuin maantie, jolla pääsee kovaa vauhtia paikasta toiseen – ja jossa tielle jätetyt ajoneuvot voivat aiheuttaa isoja ongelmia.”

Avaruusromu lisää törmäysriskejä ja voi tukkia jopa reittejä. Kiertoratojen ruuhka ei ainakaan ole helpottamassa, sillä yhä useammat maat, yritykset ja yksilöt suunnittelevat avaruusbisnekseen liittymistä ja avaruustien tarjoamien suurten mahdollisuuksien hyödyntämistä.  Hankalinta onkin maailmanlaajuisten sääntöjen luominen – kaikki kun eivät välitä siivouksesta.  

Vuonna 2018 avaruuteen lähetettiin noin 400 satelliittia, ja ennusteiden mukaan vuoteen 2022 mennessä lähetetään 1000 lisää. Satelliitteja tarvitaan antamaan meille tietoa muuttuvasta planeetastamme, mahdollistamaan viestintää suurten välimatkojen päähän yhä useampien ihmisten ja laitteiden välillä, ja auttamaan autojen ja lentokoneiden navigoinnissa.  

”Mitä enemmän infrastruktuuria avaruudessa on, sitä paremmat maailmanlaajoiset palvelut se mahdollistaa. Voimme päästä internetiin vaikka keskellä valtamerta ja hallita erilaisia resursseja paremmin, koska saamme ajankohtaista tietoa siitä, mitä maan päällä tapahtuu”, Praks sanoo.

Tutkijoille tämä merkitsee lisää tietoa ja parempia ratkaisuja; teollisuudelle uusia liikemahdollisuuksia.

”Meillä on yhä enemmän syitä mennä avaruuteen, ja jonain päivänä voimme vierailla toisilla planeetoillakin”, Praks uskoo.

Siivousteknologia puuttuu

Jaan Praksin mukaan yksi asia on varma: jos sotkujen siivoamisesta ei tehdä pakollista, niitä ei hevin siivota. Avaruusreittien roskattomuus edellyttää globaalia silmälläpitoa.

Varsinainen ongelma saattaa kuitenkin olla teknologia – tai sen puute. Nopeasti liikkuvien avaruusroskien pyydystämiseen ei vielä ole olemassa kunnolla toimivaa menetelmää. Ongelmaa ratkotaan Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikössä, jossa kehitetään muun muassa turvallista tapaa satelliittien poistamiseksi kiertoradalta. Mission päätyttyä sähköpurjeen varatut lieat toimivat plasmajarruina, jotka tuovat satelliitin hallitusti ilmakehään, jossa se palaa poroksi.

” Kestävä avaruuden käyttö on suurelle osalle ihmisistä vielä täysin uusi käsite”, Praks toteaa.

”Puhdasta avaruutta tarvitaan lajimme tulevaisuutta varten. Avaruus tarjoaa avaimia globaalien ongelmien ratkomiseen ja mahdollistaa tulevaisuuden löytöretket. Jotta se olisi mahdollista, meidän täytyy toimia vastuullisesti jo nyt.”